Hengen hyvinvointi

Kun saavumme fyysiseen maailmaan, tuomme mukanamme henkilökohtaisen tehtävämme ja vapaan tahdon. Olemme vapaita valitsemaan onnen ja korkeamman tietoisuuden huolimatta siitä, mitkä olosuhteet meitä kulloinkin haastavat. Valitse parasta itsessäsi, itsellesi, aina!

Kun olemme kehossamme, meillä on hengen lisäksi sekä tietoisuus että ego. Hengen tilassa, jossa kaksijakoisuutta ei ole, olemme puhdasta tajuntaa. Aineettomassa maailmassa koemme ykseyttä ja ehdotonta rakkautta, joka on kaikkien ja kaiken olemassaolevien tunteiden sekä kokemusten yhdistelmä. Aineellisessa maailmassa pystymme tuntemaan iloa vain siksi, että tiedämme, millaista on, kun emme tunne sitä. Tunnemme tuskaa, jotta tiedämme, millaista on olla ilman kärsimystä. Vastakohdat toimivat viitekohtina. Uskon, että päätämme tulla aineelliseen maailmaan, jotta voimme kokea todellisuuden, jossa vallitsee erillisyys. Ego on välttämätön, jotta voisimme tuntea tämän todellisuuden ja kokea nämä tunteet. Ilman egoa olisimme ei-kaksijakoisessa ykseyden tilassa, kirkkaan tajunnan tilassa.

Usein egosta puhutaan vain negatiivisessa mielessä haluten vaimentaa kokonaan sen ääni. Kuitenkin sekä ego että tietoisuus ovat tärkeitä. Egon voi myös ajatella auttavan meitä sen tunnistamisessa, keitä olemme ja miksi olemme täällä. Vain itsellämme on pääsy oman olemuksemme syvimmällä piilevään osaan, ydinminäämme. Siihen osaan, joka todella tietää, mitä meidän on tehtävä, jotta toimisimme itsemme korkeimmaksi parhaaksi. Sen tietäminen vähentää niitä draamoja, joihin joudumme, kun yritämme miellyttää muita ja sen seurauksena kadottaa itsemme.

Energian ymmärrän hyvin arkipäiväisenä asiana, siitä voi puhua arkisemmin termein tuntemuksina, herkkyytenä tai jonkun kanssa ”samalla aaltopituudella” olemisena. Kaikki ihmiset aistivat energiaa ja vaikuttavat toisiinsa energeettisesti. Oma mielen ja kehon tila välittyy tuntemuksina ympäristöön ja vaikuttaa ympärillä oleviin. Hyväntuulisuus tarttuu siinä missä huonokin mieli, luottamus siinä missä pelko. Energian aistiminen voi ilmetä niin epämiellyttävinä kuin miellyttävinäkin aistimuksina, esim. kananlihalle menemisenä, kireytenä, jännittyneisyytenä, ilona, lämpönä jne. On ensiarvoisen tärkeää tiedostaa, minkälaista energiaa vetää puoleensa, kuinka suojautua epätoivotulta energialta ja minkälaista energiaa itsestään välittää muille. Olemme itse vastuussa siitä, että sallimme itsemme tuntea kaikki tunteet, ja että kiinnitämme huomiota ajatuksiimme sekä asenteeseemme. Siten olemme lopulta itse vastuussa onnellisuudestamme. Onni tulee aina sisältämme, ei ulkopuoleltamme.

Koko elämä on energiaa, johon voi ajatuksillaan vaikuttaa. Ajatus värähtelee nopeasti ja korkealla, sitä ei voi nähdä. Aineellistunut esine värähtelee raskaasti ja hitaasti. Sen voi nähdä ja sitä voi koskettaa. Kaikki asiat, kaikki luotu, toteutuu ajatuksesta käsin. Se, mihin kiinnitämme huomiota ja mitä ajattelemme paljon, vahvistuu elämässämme. Tämä pätee niin hyvässä kuin pahassa. Tuntemalla kiitollisuutta, lisää kiitollisuuden aiheita elämässään. Tuntemalla tyytymättömyyttä, tyytymättömyyden aiheet ja aiheuttajat lisääntyvät. Onnellinen on se, joka osaa nähdä elämänsä hyvät asiat – sekä aineettoman että aineellisen – ja vielä tietoisesti olla niistä kiitollinen. Aina, kun kiittää sydämensä pohjasta, saa enemmän, sillä kiitollisuus on avain, joka avaa portit maailmankaikkeuden runsauden äärelle. On kuitenkin hyvä huomioida, että vedämme erilaisia tilanteita ja tapahtumia puoleemme paitsi ajatuksillamme ja asenteillamme, myös sillä, keitä olemme. Vedämme puoleemme sitä, mikä on todella meidän, mitä todella tarvitsemme jonakin tiettynä hetkenä, mitä kasvumme tarvitsee, oli se sitten myönteistä tai kielteistä.

Henkisissä piireissä usein korostetaan sitä, että todellisuus on myönteinen, kun siihen suhtautuu myönteisesti. Sen seurauksena ne, joilla on elämässään tuskaa ja ahdinkoa joutuvat mahdollisesti käsittelemään muutakin kuin kärsimyksensä: heidän on käsiteltävä myönteisyyteen kehottavien läheistensä hyvää tarkoittavat neuvot ja he voivat omaksua uskomuksen, että ovat aiheuttaneet kärsimyksensä itse puutteellisella henkisyydellänsä. Silloin ihmistä ei kannusteta tuntemaan aitoja tunteitaan, vaan heitä johdatetaan uskomaan, että tuskan tunteminen on merkki epäonnistumisesta. Optimistisuus on epäilemättä hyödyllinen ominaisuus, mutta aitous ja rehellisyys itseään ja muita kohtaan on vielä hyödyllisempää. Tuskaa tuntevan taakka voi vain kasvaa entisestään, jos hän sisäistää käsityksen, että hänen olisi pysyttävä myönteisellä mielellä kriisinkin aikana. Päinvastion, kriisin aikana on tärkeää sallia itsensä tuntea kaikki tunteet ja päästää niistä vasta sitten irti. Jos tunteet tukahdutetaan positiivisuuden toivossa, ne jäävät kivuiksi kehoon ja tunnelukoiksi energiakehoon. Kun toinen kärsii, on tärkeää antaa hänen tuskalleen tilaa sen sijasta, että esittäisi pinnallisia lausahduksia ja neuvoja, kuinka olla myönteisempi. Positiivisuus ja voimaannuttavat lauseet ovat arvokkaita, mutta on hetkiä, jolloin niistä ei ole apua. Ne voivat toimia myös ikään kuin laastarina, joka piilottaa haavan. Paras tie tuskasta on mennä sen läpi, hyväksyä se ja antaa sille myötätuntoa. Tuskalla on aina joku lahja annettavanaan. Tuskalliset kokemukset tekevät meistä inhimillisempiä ja lisäävät kykyämme ymmärtää myös paremmin muita, joilla on elämässään surua, murhetta ja kärsimystä. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että mikään sairaus ei johdu ihmisen kielteisistä ajatuksista. Ihminen sairastuu, koska ei rakasta itseään ja seuraa sielunsa ääntä. Tärkeintä ei ole olla aina myönteinen. Tärkeintä on olla oma itsensä ja hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on (ei sellaisena, millaisena muut haluavat ihmisen olevan). Kielteisiä ajatuksia ei tarvitse hävetä tai pelätä, vaan hyväksyä ne osana itseä ja koittaa ymmärtää, mitä ne yrittävät kertoa.

Nykyihmisen elämää rikastuttavat ja samalla raastavat jatkuvat muutokset ja valintatilanteet. Levottomuuden maailmassa on erityisen tärkeää pysähtyä ja hiljentyä kuuntelemaan sisintään ja sen viestejä. Tunteet ovat sisäisen viisauden ilmentymä. Tunteet, kielteisetkin, ovat parhaita opastajiamme, kunhan opimme tulkitsemaan niiden sanoman. Ne toimivat kuin erehtymätön kompassi, joka oikein käytettynä ohjaa kulkuamme oikeaan suuntaan – askel askeleelta juuri sinne, minne toivomme pääsevämme. Kun olemme läsnä kuunnellen omia tunteitamme, omaa intuitiotamme, olemme IN TUITION, eli suomennettuna ohjauksessa. Olemme oppimassa jotakin ja tekemässä valintaa oman sielunyhteyden perusteella. Jos päätöksen tekeminen suuntaan tai toiseen on vaikeaa, on hyvä kuulostella, miltä vaihtoehdot tuntuvat, mitä tunteita ne nostattavat. Tunteeko olonsa innostuneeksi, keveäksi ja toiveikkaaksi vai pelokkaaksi ja ahdistuneeksi, kun ajattelee vaihtoehtoja. Sitten valita se vaihtoehto, joka tekee olon voimaantuneeksi ja herättää toivoa, ja olla välittämättä siitä, suututtaako valinta mahdollisesti ihmisiä, jotka ovat neuvoneet valinnan tekemisessä.

Henkisen kehityksen yhtenä suurimpana tavoitteena on oppia ymmärtämään tunteitamme. Ja muuttamaan niitä myönteisemmiksi sitten, kun olemme ymmärtäneet niiden sanoman. Usein unohdamme arjen kiireessä, että meillä todella on sisäinen viisaus, joka pyrkii kohti parempaa oloa. Tunteet kertovat, mihin suuntaan kannattaa kääntyä. Huonolta tuntuvat, ns. kielteiset tunteet ovat siis vain kutsu tarkistaa suunta, ei muuta. Jokainen voi oppia tietoisesti lisäämään aidosti hyödyllisiä myönteisiä tunteita ja vetämään myös puoleensa samalle taajuudelle virittyviä ihmisiä ja asioita. Vedämme puoleemme niitä asioita, joihin kiinnitämme eniten huomiota ja joita ajattelemme paljon. Se mihin kohdistamme tunteita ja keskitymme mielessämme, vahvistuu elämässä. Kiitollisuus on energiaa, joka automaattisesti kohottaa värähtelytaajuuttamme. Se auttaa kokemaan nykyisyyden ja tulevaisuuden positiivisempana ja näkemään mahdollisuuksia ympärillämme. Ilo ja positiivisuus lisäävät hyvää oloa ja onnistumisen mahdollisuuksia. Surkuttelu lisää onnetonta oloa ja valittamisen aiheita. Vaurauden tunne lisää vaurautta. Hyväksyntä lisää hyväksytyksi tuloa. Onnellisuuden tunne lisää onnellisuutta ja avaa oven jollekin vielä paremmalle. Kun rakkaus yksin on kompassinamme, elämämme on aina oikeassa suunnassa!

Elämän kokemukset ovat pohjimmiltaan tulosta omista hallitsevista ajatuksista, ja niiden ajatusten ydin, joihin keskittyy riittävän pitkään, ilmenevät omassa todellisuudessa. Ajatuksemme luovat asenteemme ja yhdessä ne luovat elämän laadun, jonka koemme – niin täällä kuin elämän jälkeenkin. Olemme syntyneet vapaiksi, sillä meillä on AINA vapaus valita omat ajatuksemme. Olemme sitä, mitä luomme. Maailmankaikkeus on sisällämme, ja se, mitä koemme ulkoisesti, on pelkkää heijastusta. Jokainen ajatus, jokainen tunne, jokainen intentio lähettää värähtelyn ulospäin ja palaa meihin tuoden tullessaan asioita ja tapahtumia, joita kasvumme ja ymmärryksemme laajeneminen kullakin hetkellä tarvitsee. Elämä on valintojemme summa., joka perustuu niihin velvollisuuksiin, joita olemme halunneet ottaa. Emme voi epäonnistua henkisten päämääriemme täyttämisessä maan päällä. Mutta valintojemme voima ohjaa vahvasti sitä, miten ne saavutamme. Tehdessämme valintaa ihan minkä asian suhteen tahansa, se MIKSI teemme valinnan, eikä se, minkä valinnan teemme on tärkeämpää. Aikomus, joka saa meidät toimimaan, määrää teon henkisen tehon. Teon lopputulos on aina merkityksellisempi kuin itse teko. Elämä on luovaa liikettä. Elämä on jatkuvassa luomisen tilassa.

Tärkeintä on muistaa, kuka todellisuudessa on, tiedostaa oma rajaton potentiaalinsa ja merkityksellistää sitä kautta oma elämänsä. Tärkeää on olla jatkuvassa yhteydessä luovaan lähteeseen ja luoda yhdessä sen kanssa. Luomme myös itse elämämme tarkoitusta tai kutsumusta olemalla se, kuka haluamme olla ja luomalla sitä, mitä haluamme luoda. Se, mitä etsimme, on myös omissa aikomuksissamme. Kaikki tarpeemme perustuvat sille, että haluamme aidosti tuntea olomme turvalliseksi, rakastetuksi, iloiseksi ja onnistuneeksi. Elämänsä tarkoitusta voi miettiä myös siitä näkökulmasta, missä kohtaa itsensä noissa tunteissa. Mikä tuottaa itselle aitoa iloa? Elämän tarkoitus on vapaus ja ilo.

Yksi selkeimmistä kokemusteni synnyttämistä oivalluksista on se, että tämä elämä voisi olla taivas meille kaikille, jos vain ymmärtäisimme, miten se toimii, ja mitä meidän on tehtävä, jotta taivaasta tulisi totta. Taivas on olotila, ei paikka, joka täytyy löytää. Olemme osa suurta kokonaisuutta, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen monisyisesti. Jokaisella sanalla, ajatuksella ja teolla on vaikutus, ja niihin vaikuttaa jokaisen ajatukset, sanat ja teot. Emme tee täällä mitään vain itsemme takia, vaan kaikkien kehityksen ja voimaantumisen puolesta. Henkisestä näkökulmasta katsottuna kaikki elämässä tapahtuu kollektiivisen tietoisuuden kehittämiseksi. Se, mikä vahingoittaa jotakuta toista, vahingoittaa myös meitä itseämme, ja mikä auttaa toista, auttaa myös meitä. Mitä paremmin tiedostamme yhteytemme kaikkiin ja kaikkeen, sitä epätodennäköisempää on, että satutamme toisia tai vahingoitamme ympäristöämme ja luontoa. Sitä enemmän teemme hyviä tekoja toisille, ja se paitsi lisää valon määrää maailmassa, auttaa myös löytämään oman voimamme ja tarkoituksemme. Meillä on kaikki voima ja valta muuttaa tulevaisuutemme paremmaksi elämällä luonnollisemmin, yksinkertaisemmin, luontoystävällisemmin, kiinnittämällä huomiota kestävään kehitykseen sekä lahjoittamalla aikaamme ja energiaamme itselle ja asioille, johon uskomme. Jos tunnemme vielä kiitollisuutta, aitoa myötätuntoa ja arvostusta joka päivä, autamme suuresti myös maailmankaikkeutta pysymään tasapainossa. Kaikki lähtee sisimmästämme. Tarvitaan vain myötätuntoisen sydämen tietoinen yritys tehdä maailmasta parempi yksi rakastava teko kerrallaan. Jokainen ystävällisyyden, anteeksiannon ja myötätunnon teko auttaa maailmankaikkeutta olemaan hieman parempi paikka. Mahatma Gandhin sanoin ”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”.