Syntyessämme tiedämme olevamme suurenmoisia vailla pelon aiheuttamia vääristymiä. Ympäröivä maailma alkaa kuitenkin nakertaa tätä ymmärrystä sitä mukaa, kun vartumme ja valitettavan usein unohtuu, kuka on ja mitä todella itse haluaa, koska pyrkii täyttämään muiden ihmisten odotuksia ja tuntee olonsa riittämättömäksi, jos epäonnistuu. Uskomus on ajatuksiin iskostettu tieto siitä, mitä on oikein tai väärin olla, tehdä tai saada. Kulttuuri, yhteiskunta, uskonnot, johtajat, opettajat, vanhemmat ja aikaisemmat sukupolvet välittävät oman uskomusjärjestelmänsä jokaiselle tuoreimmalle sukupolvelle. Rajoittavia uskomuksia on taltioitunut meihin erityisesti pieninä lapsina, kun mielemme on yhä avoinna vaikutteille. 0-6v on alttein ikä uskomusten omaksumiselle, koska matalataajuiset aivoaallot (delta, theta) saattavat lapset vaikutuksille alttiiseen, ohjelmoitavaan tilaan. Kasvaessamme tulemme vähemmän alttiiksi ulkoiselle ohjelmoinnille, koska korkeampitaajuisten aivoaaltojen (beta, alfa) määrä lisääntyy.
On arvioitu, että alitajuntamme ohjaa ajatteluamme ja toimintaamme jopa 95%:sti. Alitajunnassa majailevat kaikki elämän kokemukset,tavat ja opitut uskomukset, joiden läpi suodatamme ympäröivän maailman ja muodostamme oman todellisuutemme. Uskomuksia voisi verrata silmälaseihin, jonka läpi näemme ympäröivän maailman, kaikki ihmiset ja tapahtumat siinä. Sen kuvan mukaan reagoimme, puhumme, ajattelemme ja elämme joka päivä. Mielenkiintoista on, että käsityksemme asioista, uskomuksemme, olivat ne sitten tosia tai ei, positiivisia tai negatiivisia, vaikuttavat suoraan geenien aktiviteettiin ja niiden koodaukseen. Epigenetiikka on tieteenala, joka tutkii geenien toiminnan vahvistajia, eli sitä, miten ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan ja itse geeneihinkin. Epigenetiikka on todistanut, että voimme vaikuttaa soluihimme elämäntapavalinnoillamme, ajatuksillamme ja uskomuksillamme, eivätkä geenit siten sanelekaan kohtaloamme. Geneettinen alttius tiettyyn sairauteen voi olla olemassa, mutta ympäristötekijät/ henkinen stressi/ uskomukset vaikuttavat siihen, aktivoituuko geeni vai ei.
Suurimmat esteet unelmiemme toteuttamiselle ovat alitajuntaamme ohjelmoidut rajoitukset ja perusteettomat pelot. Ne eivät pelkästään vaikuta käyttäytymiseemme, vaan vaikuttavat merkittävästi myös fysiologiaamme ja terveyteemme. Kaikkea mieleen taltioitunutta emme voi tietoisesti muistaa, mutta tarkkailemalla elämämme olosuhteita ja toistuvia negatiivisia kaavoja, voimme päästä rajoittavien uskomustemme jäljille. Kinesiologinen lihastestaus on tekniikka, jolla voi todentaa, onko ajatusmalli/uskomus alitajunnan kanssa ristiriidassa vai sopusoinnussa. Konflikti ilmenee lihasvoiman heikkenemisenä. Jos ajatusmalli on ristiriidassa alitajunnan kanssa, se rajoittaa olemasta se vapaa sielu, joka todellisuudessa voisi olla.
Henkinen kehitys elämäntapana – eli halu todella kehittyä ja ymmärtää elämän merkitystä syvemmin – vaatii jatkuvaa sisäistä tarkkailua ja ylläpitoa, sillä mikään ei ole sitä, miltä näyttää tai tuntuu, vaan haasteelliset tilanteet ja ihmiset polullamme auttavat vain tunnistamaan väärät uskomuksemme itseämme kohtaan. Todelliseen olemukseensa pääsee vasta paljastamalla egonsa ja parantamalla kaikki virheelliset ajatusmallinsa niin tietoisesta tiedostamattomasta mielestä. Kun puramme itseltämme elämää hankaloittavia rajoittavia uskomuksia, kevennämme tunnekuormaa, hoidamme merkittävimmät traumat ja pidämme itsestämme hyvää huolta, teemme tilaa myönteisille ajatuksille ja tunteille. Tässä työssä sisäisellä lempeydellä ja armollisuudella itseään kohtaan on valtavan tärkeä merkitys.