Kahdeksan kesäistä terveystekoa

Blogi

Viimein se on täällä – kukkien huumaava tuoksu, lintujen loputon laulu, ympärivuorokautinen valo. Kesä, lämpöinen pesä. Mutta kävikö sinullekin niin, että loman ollessa jo ovella ja stressin purkauduttua sairastuit, tai tunnet itsesi kaikesta valosta huolimatta väsyneeksi? Terveydellisten vaivojen kautta viisas kehosi koittaa kuiskailla itsensä hoitamisen tarpeellisuudesta. Nyt on sinun aikasi vain olla, aistia ja ottaa vastaan luonnon antimien sekä valon uudistava voima.

Ihminen on osa luontoa, ja luonnon kanssa yhtä. Samat alkuaineet, jotka löytyvät luonnosta, ovat meidän rakenteissamme. Luonnossa ei ole mitään keinotekoista ja se vaurioituu luonnottomista asioista. Niin vaurioituu kehommekin. Luonnolla on oma syklinsä, kuten kehollamme on oma luonnollinen rytminsä. Luonto on kaikessa monimuotoisuudessaan yksinkertainen, samoin ihminen.

Kehomme on viisas, mutta mielemme ei ole useinkaan vastaanottavainen. Keho yrittää viestiä erilaisten oireiden kautta muutoksen tarpeellisuudesta, mutta aivan liian usein tulemme sivuuttaneeksi nuo viestit, lyöneeksi laimin levon tarpeemme ja vaatineeksi itseltämme yhä enemmän. Mieli koittaa kontrolloida ja pyrkiä hallitsemaan luontoa, vaikka tietää, ettei sitä voi hallita. Luontoa hallitsevat luonnon lait. Palaamalla takaisin yksinkertaisuuteen, palaamme takaisin aitoon itseemme. Kaikki, mikä on luonnollista, on kehollemme hyväksi.

Tähän artikkeliin olen koonnut kahdeksan terveystekoa, jotka ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, keskikesän kynnyksellä. Ne tukevat palaamista omaan luonnolliseen olemukseemme, joka on terve, tasapainoinen ja hyvinvoiva. Keho osaa parantaa itse itsensä, jos vain mielemme sallii sen.

1. Elimistön puhdistaminen

Olemme kokonaisuus, joka jumiutuu ja tukkeutuu yhtä lailla kielteisten tunteiden ansiosta kuin siitä, mitä syömme. Toisinaan syömme tietynlaista ravintoa korvataksemme tunteita, joita emme halua tuntea, tai joita emme saa läheisiltämme. Kyse ei yleensä ole itsekurin puutteesta, vaan valintamme tapahtuvat alitajuisesti. Voimme syödä rauhoittaaksemme kehoamme tai helpottaaksemme ikäviä tunteita. Lapsena meitä on saatettu jopa ”palkita” makealla, jos on tapahtunut jotain ikävää, ja siitä on tullut aikuisena alitajuinen tapa. Yritämme täyttää ruoalla rakkauden tarpeemme. Happi ja ravinteet kulkeutuvat kaikkialle elimistöön luonnollisesti, jos niiden kulkutiet ovat avoinna. Usein kulkureitit ovat kuitenkin elintapojen, huonosti sulaneen ravinnon sekä tunnetaakan seurauksena tukkeutuneita. Terveyttä edistävän ympäristön luominen edellyttää elimistön puhdistamista.

Yksi tehokas keino kehon epäpuhtauksien, toksiinien ja virusten karistamiseen sekä suoliston bakteerikannan uudistamiseen on sellerimehu. Sellerin emäksisyys poistaa kehosta rappeuttavaa happamuutta ja puhdistaa elimistöä. Sellerimehu vahvistaa ruoansulatusta, auttaa rasvanpoltossa, lievittää suolistovaivoja sekä tukee maksan toimintaa. Sellerimehun kerrotaan tasapainottavan myös verensokeria, verenpainetta, kolesterotasoja sekä aineenvaihduntaa. Selleri sisältää paljon C-vitamiinia ja energisoi siten tehokkaasti kehoa ja mieltä. B-vitamiinipitoisuutensa vuoksi sen katsotaan vahvistavan hermoja sekä torjuvan masennusta ja levottomuutta. Huom. Verenohennuslääkkeitä käytettäessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon sellerin korkea k-vitamiinipitoisuus, joka voi haitata joidenkin hyytymistä estävien lääkkeiden tehoa.

Tähän aikaan vuodesta on kotimaista selleriä hyvin saatavilla kohtuuhintaan. Yhdestä sellerinipusta tulee noin pari lasillista mehua. Vaaleanvihreät ja paksut sellerinvarret ovat mehukkaimpia. Sellerit pestään ja paloitellaan ja mehu surautetaan mehulingolla tai -puristimella. Mehun teko onnistuu myös voimakkaalla blenderillä tai sauvasekoittimella, tällöin voi vain joutua lisäämään hieman vettä pohjalle sellerin soseuttamista helpottamaan. Jos mehu tehdään blenderissa, neste puristetaan lopuksi harson läpi, niin että harsoon jää varren kuidut. Tähän tarkoitukseen on myytävänä myös valmiita hygieenisiä harsopusseja, joita voi pestä ja käyttää lukuisia kertoja. Mehu nautitaan tuoreeltaan, sillä se alkaa hapettua ja menettää tehojaan pian valmistamisensa jälkeen. Sellerimehun puhdistava vaikutus on tehokkaimmillaan aamuisin tyhjään vatsaan nautittuna. Koska sellerimehu puhdistaa voimakkaasti, kannattaa aloittaa maltillisella annostuksella (esim.puolikas lasillinen) ja lisätä annoskokoa pikkuhiljaa. Parhaimmat hyödyt saa nauttimalla noin 5 dl sellerimehua päivässä. Sellerimehun taianomaisista vaikutuksista voi lukea lisää esim. Anthony Williamin best selleristä “Celery Juice – the most powerful medicine of our time healing millions worldwide”.

2. Happirikastaminen

Hengittäminen on meille usein niin itsestään selvää, ettemme tule välttämättä ajatelleeksi sen suurta merkitystä hyvinvoinnille. Happea tarvitaan, jotta jokainen yksittäinen kehon solu säilyy terveenä ja toimintakykyisenä. Suurimman osan hapesta saamme keuhkojen kautta, josta se imeytyy verenkiertoon sekä miljardeihin kehon soluihin, joissa happea tarvitaan lämmön ja energian tuottamiseen.

Nykyihminen käyttää usein keuhkoistaan vain pientä osaa, koska istuu liian paljon ja liikkuu liian vähän. Silloin myös hengitys muuttuu pinnalliseksi rintakehän yläosan hengitykseksi. Liikunta raittiissa ulkoilmassa, erityisesti happirikkaassa mäntymetsässä, auttaa lisäämään hapen määrää elimistössä. Sen lisäksi on hyvä pysähtyä päivän mittaan tietoisesti ja säännöllisesti hengittelemään syvään. Kun hengittää hitaasti ja syvään, elimistö saa riittävän happiannoksen, joka yltää soluihin asti. Hyödyllisin hengitystapa on palleahengitys, jossa hengitetään nenän kautta sisään ja täytetään keuhkot, kunnes vatsaontelon alimmainen osa kohoaa. Palleahengitys aktivoi pallean lisäksi myös kehon muut syvät lihakset parantaen rintakehän ja selän liikkuvuutta, mikroverenkiertoa ja hapensaantia kudoksiin.

Syvähengitystekniikka

1.Asetu istumaan tai selinmakuulle siten, että niska ja selkä ovat suorassa linjassa. Anna hartioiden rentoutua.

2.Aseta yksi kämmen rintasi päälle, toinen vatsalle.

3.Sulje silmät ja tunnustele vatsan liikettä, kun hengität.

4.Hengitä sisään laskien hitaasti neljään. Vatsan päällä olevan kätesi nousee vatsan päällä ja sen tuli liikkua enemmän kuin rinnan päällä olevan. Rintakehä on rento.

5.Pidätä hengitystä hetken ja hengitä ulos suun kautta laskien hitaasti kuuteen. Tarkkaile, miten vatsa laskee käden alla.

Kun jokainen solumme saa tarpeeksi happea, olemme energisiä ja aktiivisia. Lantion alueella on oma “happitehtaamme”, maitohappobakteerit suolistossa. Ne vaikuttavat hyvinvointiimme perustavanlaatuisesti. Maitohappobakteerien merkitys on ratkaisevan tärkeä ruoansulatuksessa, ravinnon imeytymisessä ja suolen toiminnassa. Maitohappobakteerien brobiootit estävät myös syödyn ruoan tai hengitettävän ilman mukana tulevien taudinaiheuttajien kiinnittymisen suolistoon. Jos bakteerien tasapaino järkkyy, seurauksena voi olla monenlaisia vatsavaivoja ja pahoinvointia niin kehon kuin mielen tasolla.

Suolistossa sanotaan usein sijaitsevan“toiset aivomme”, sillä kun suoliston bakteerikanta on tasapainossa, myös mielemme voi hyvin. Hyvää bakteerikantaa voi tukea erityisesti suosimalla villivihanneksia (esim.nokkonen, voikukka, siankärsämö), kotimaisia marjoja, juureksia ja kasviksia sekä syömällä hapatettua porkkanaa, kaalia tms. alkupalaksi ennen varsinaista ruokaa, jolloin myös entsyymitoiminta lähtee käyntiin ja ruoansulatus tehostuu. Probiootteja voi nauttia myös luontaistuotekaupoista sekä apteekista saatavina maitohappobakteerivalmisteina. Ravinnosta saamme happea elimistöömme erityisesti lehtivihreästä l.klorofyllistä. Villivihannekset, pinaatti, parsa, selleri ja erilaiset tummanvihreät salaatit, levät sekä vihreä tee ovat erinomaisia lehtivihreän lähteitä.

3. Villi valoravinto

Luonto on hyvinvoinnin lähde. Luonto hoitaa, parantaa ja ruokkii. Villiyrttien keruu, syöminen ja säilöminen talven varalle on todellista ravinnetiheän ruoan hyötykäyttöä. Villivihanneksissa on rutkasti enemmän ravintoaineita – vitamiineja, kivennäisaineita, kasviantioksidantteja ja lehtivihreää – kuin viljellyissä kasveissa. Herkullisimmillaan villiyrtit ovat yleensä nuorina ja nuppuisina ennen kukintaa, mutta, kun niitä kerää samasta paikasta tai leikkaa välillä ruohonleikkurilla, satoa voi korjata pitkälle syksyyn. Ennen keruuta on syytä varmistaa, ettei alueilla ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita, ja että vilkasliikenteiseen tiehen on vähintään 100m. etäisyys. Keräämisen jälkeen villiyrtit huuhtaistaan ja kuivataan, syödään heti tai säilötään pakastamalla tai kuivaamalla (esim. sähköuunissa luukku raollaan auki 50 asteen lämpötilassa). Kasvi on sopivan kuiva, kun se murenee sormien välissä. Tässä artikkelissa mainitsen muutaman keskeisen, helposti tunnistettavan ja jokaisen lähiympäristöstä löytyvän kasvin. Lisätietoa villiyrteistä löytyy esim. alan uranuurtajan Virpi Raipala-Cornierin kirjoista sekä Raija ja Jouko Kivimetsän tuotannosta.

Nokkonen on suomen ravintorikkaimpia kasveja. Nokkosessa on runsaasti B-vitamiineja, folaattia, ubikinonia, koliinia ja betaiinia. Lehdissä ja nuorissa versoissa on paljon C-vitamiinia, ja se sisältää myös A-vitamiinia, E-vitamiinia sekä karotenoideja. Kivennäisaineista nokkosessa on kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, sinkkiä sekä rautaa. Nokkosen nauttiminen suojelee stressiltä, aktivoi kehon antioksidanttipuolustusta, alentaa verenpainetta, tasapainottaa hormonitoimintaa ja rauhoittaa keskushermostoa. Nokkonen on puhdistavaa ruokaa. Se alentaa tulehdusta, hoitaa niveliä, korjaa kolesterolitasapainoa (LDL/HDL-suhdetta), suojelee munuaisia myrkyiltä, kuntouttaa keuhkoja sekä nuorentaa. Tuoreet nokkoset voi esikäsitellä ennen kokkausta keittämällä niitä muutaman minuutin vedessä. Kuivaamalla säilöttäviä nokkosia ei sen sijaan tarvitse esikiehauttaa. Huom. diabetes-, verenpaine- tai keskushermostoa rauhoittavan lääkityksen käyttäjälle turvallinen nokkosen syönnin yläraja on 120g keitettynä, 12g kuivattuja lehtiä teenä juotuna ja 5mg nesteuutteena (Piippo Sinikka, Mielen ruokaa).

Voikukka on monipuolinen kasvi, sillä sen kaikki osat voi syödä. Voikukan nuoret, vaaleanvihreät ja sileälaitaiset lehdet sekä kukan nuput ovat herkullisia tuoreina salaateissa, voileipien päällä ja vihersmoothieissa. Kuivattuna voikukkaa voi käyttää monipuolisesti mausteena kaikenlaisissa ruoissa. Voikukan lehdet sisältävät runsaasti betakaroteenia, B, C, K1 ja D-vitamiinia, rautaa ja kaliumia. Kasvissa on myös kalsiumia, magnesiumia, fosforia ja inuliinia. Voikukka puhdistaa verta, maksaa ja munuaisia. Se poistaa ylimääräistä nestettä ja turvotusta kehosta, edistää ruoansulatusta ja helpottaa vatsavaivoja. Vanha kansa tiesi voikukasta saatavan apua mm.reumaan sekä kihtiin, ja niiden hoitoon valmistettiin voikukan juurista erityistä rohtoa.

Siankärsämöä voi käyttää niin rohtona kuin ruokana. Se sisältää lukuisia hivenaineita, mm.magnesiumia ja mangaania, glukosideja ja flavonoideja. Siinä on myös seleeniä, kaliumia sekä C- ja E-vitamiineja. Siankärsämötee hellii suolistoa sekä avaa hengitysteitä. Siankärsämöllä voi hoitaa vilustumistauteja ja tulehduksia. Teetä haudutetaan sekä lehdistä että kukista. (Lisätään puoleen litraan kiehuvaa vettä 2 rkl kuivattua siankärsämöä ja haudutetaan noin 10-15 minuuttia). Kasvin haavoja parantavat ominaisuudet ja verenvuotoa tyrehdyttävä vaikutus ovat olleet vanhan kansan tiedossa. Siankärsämön kukat seisauttavat verenvuodon, niiden eteerinen öljy puhdistaa ja hoitaa haavaa sekä lievittää kipua. Siankärsämön kukkien tuoksun kerrotaan karkottavan myös hyttysiä ja paarmoja. Konstia voi kokeilla vaikka tänä juhannuksena paitsi poimimalla kukkia tyynyn alle myös hieromalla niiden eteeristä öljyä suoraan iholle.

Piharatamo tunnetaan erityisesti haavoja, mustelmia, ruhjeita ja hiertymiä hoitavana kasvina, mutta se on myös erinomaista syötävää. Ratamo sisältää runsaasti beetakaroteenia ja kalsiumia. Siinä on myös C-vitamiinia ja piihappoa. Ratamoa voi käyttää rohtona hengitystieinfektioihin ja sitkeään yskään. Se on tunnettu myös vatsanväänteiden helpottajana. Sellaisinaan syötäväksi sopivat ratamon pienikokoiset ja pehmeät lehdet. Isommista ja karvaan makuisista lehdistä voi hauduttaa voimakasaromista kasvislientä keittojen pohjaksi. Pinnaltaan rikottu ratamonlehti on myös tehokas laastari ja kivun lievittäjä. Jos kärsit kesällä hyönteisen piston, rakon tai hiertymän aiheuttamasta vaivasta, raaputa ratamon pinta rikki ja laita kipeään kohtaan muutamaksi minuutiksi.

Ahomansikan lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, flavonoideja, tanniineja ja eteerisiä öljyjä. Mansikan lehdistä voi hauduttaa makoisaa teetä tai lisätä salaattiin, vihersmoothieen tai pestoon sellaisenaan. Vanha kansa on käyttänyt mansikan lehtiä erityisesti kihdin ja munuaiskivien hoidossa. Mansikan lehdet lievittävät myös reumaattisia vaivoja ja ripulia. Huom. Raskaana ollessa kannattaa välttää mansikan lehtien käyttöä, sillä lehdillä on kohtua supistava vaikutus.

4. Rytmien mukainen ravitseminen

Olemme kiinteä osa luontoa, sen rytmiä. Keho seuraa luontoa aineenvaihdunnan rytmeissä ja luonnollisinta olisikin elää vuodenaikojen sekä “aurinkokellon” mukaan, eikä ihmisen keksimän ajan sanelemana. Nykyinen työpäivämme ei ole syntynyt kehomme tarpeista, vaan tehdastyön sekä tehokkaan tuotantotalouden seurauksena.

Kevät ja alkukesä on muutoksen ja puhdistumisen aikaa. Versot, idut, ja kaikki nuori vihreä, kuten koivun ja voikukan lehdet, maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, siankärsämö sekä lukuisat muut villivihannekset ovat erinomaista valoravintoa. Kesällä on luonnollista syödä kevyemmin kuin talvella, ja suosia raakaruokaa sekä salaatteja, erityisesti auringon alla kypsyneitä kasviksia ja marjoja. Villivihanneksia riittää syötäväksi pitkälle loppukesään ja jopa alkusyksyyn asti.

Syksyllä on tarkoituksenmukaista suosia kesän aikana kasvaneita juureksia, ja marjoina erityisesti karpaloa ja puolukkaa, jotka poistavat kosteutta kehosta. On aika taas syödä lämmintä ruokaa, joka kuivattaa kosteutta kehosta ja tuo energiaa kehon käyttöön. Syksyisin sairauden voi laukaista kostea sää, vaikka varsinainen syy olisi suolistossa tai tunnepuolella. Myös hirssi on erinomainen kosteuden poistaja ja terveyden ylläpitäjä, vaikkei lähiruokaa olekaan. Hirssiä suositellaan eritoten kiinalaisessa ravinto-opissa, jonka mukaan se poistaa limaa ja kosteutta koko kehosta, eritoten keuhkoista. Se vahvistaa myös munuaisia ja hoitaa suolistoa.

Talviruokaa ovat juurekset sekä biodynaamiset viljat, jotka on säilytetty jyvinä ja jauhetaan käytettäväksi tuoreeltaan, kotimaiset marjat, sienet, lihat, kalat, rasvat. Talvella, kylmän ilman vallitessa on erityisen hyödyllistä syödä lämmittäviä ruokia kypsentämättömän ja kylmän ruoan (vrt.kesä) sijasta. Keho saa enemmän energiaa käyttöönsä lämmöstä.

Aamupäivä on elimistön puhdistautumisen aikaa. Maitohappobakteerit, puhdistavat ravintoaineet (kasvikset, marjat, hedelmät, tuoreet viljatuotteet, lehtivihreä) ja runsas veden juominen on hyödyllistä. Koska aamulla elimistössä on eniten happea, se pystyy käyttämään kaiken nesteen hyödykseen, sillä vesi varastoituu kivennäis- ja hivenaineiden kanssa. Sen sijaan, jos juo iltapainotteisesti, syntyy enemmän kuona-ainepitoisia nesteitä, kivennäisaineet huuhtoutuvat ja munuaiset kuormittuvat.

Päivällä elimistö elää energiataloudellisinta aikaa. Elimistö pystyy käyttämään hyödykseen hiilihydraatteja ja kasviksia. Pilkkojaentsyymit aktivoituvat iltapäivällä, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään myös valkuaisainepitoisia ruokia. Valkuaisaineesta l. proteiinista muodostuu aminohappoja, joista muodostuu entsyymejä. Proteiinipitoinen ruoka sisältää esim. kalaa, papuja, lihaa ja juustoja. Huonommin sulavia ruokia kannattaa nauttia juuri tällöin – pilkkojaentsyymien sekä aineenvaihdunnan ollessa aktiivisimmillaan ja elimistön jaksaessa käsitellä niitä parhaiten – ei ensimmäiseksi aamulla tai viimeiseksi illalla. Perusteellinen pureskelu tärkeää, sillä sylki tuottaa ruoansulatusentsyymejä. Hapate ennen ruokailua tai siemenet/pähkinät veteen liotettuna, aktivoi entsyymit. Liikunnalla voi myös avittaa ruoan palamista.

Unen ja riittävän levon määrä on äärettömän tärkeää, sillä unen aikana elimistö uudistautuu. Illalla ja yöllä elimistö korjaa vanhaa, rakentaa uutta ja muodostaa entsyymejä. On hyvä vähentää syömisen määrää iltaa kohden, sillä myös aineenvaihdunta hidastuu. Jos syö illalla kovin raskaasti, huonosti sulava ruoka voi lähteä vasta aamulla liikkeelle. Kehon omaa luonnollista paranemisprosessia voi edesauttaa olemalla kuormittamatta ruoansulatusta ennen nukkumaanmenoa, jotta keho ei käytä yön aikana energiaa ruoansulatukseen, vaan solujen rakentamisprosessiin.

5. Keskivartaloon kohdistuva liikunta

Kiinalaisessa lääketieteessä ajatellaan sairauksien juurisyiden piilevän pääasiassa suolistossa, ja jonkun ulkoisen taudinaiheuttajan (esim.kuormittava tunne, virus, ravinnon happamuus, sää yms.) laukaisevan ne, vaikka oireet ilmenevät yksilöllisesti kunkin kehon heikoimmassa kohdassa. Keskivartalon staattisuus lienee yksi syy, joka heikentää suoliston toimintaa. Liikutamme usein käsiämme ja jalkojamme, mutta keskivartalo pysyy yleensä paikallaan.

Hyvä liikuntamuoto, jolla keskivartaloonkin saa liikettä, on hyppiminen tai hölkkääminen sekä reipas käveleminen epätasaisessa maastossa. Itse en ole pystynyt juoksemaan enää autokolarin jälkeen, jossa reisi- & sääriluuni murskaantui, mutta kävelyillä hölkkään usein joka neljännen tai kolmannen lyhtypylvään välin ja kävelen loput. Olennaista on kehon “täristäminen” niin, että myös keskivartalo ja suolisto saa liikettä. Myös tasajalkaa pomppiminen onnistuu mainiosti rikkinäiselläkin jalalla. Alle olen koonnut muita hyviä keskivartalon liikuntaohjeita.

Keskivartalon liikuntamuotoja

1. Hypi jalalta toiselle 100 hyppyä/pvä.

2. Hypi hyppynarulla tai trampoliinilla 100 hyppyä/pvä.

3. Hölkkää kevyesti 100 askelta/pvä.

4. Harjoita joogasta tuttuja selkäliikkeitä. Konttausasennossa vuorotellen pyöristä selkää ylös ja notkista selkää alas 15 toistoa/pvä.

5. Harjoita pilateksesta tuttuja selkärangan rullausliikkeitä. Kevyessä haara-asennossa seisoen polvinivelten ollessa kevyesti koukistettuina rullaa hitaasti selkärankaa alas ja hengitä samalla hitaasti ulos. Rullaa ranka hitaasti takaisin ylös ja hengitä samalla syvään sisään.

6. Harjoita vatsatanssia tai sambaa, jossa lantio pyörii puolelta toiselle.

7. Harjoita joogasta tuttua kilpikonna-liikettä. Selinmakuulla tartu polvitaipeista kiinni ja heijaa vartaloa puolelta toiselle.

6. Maadoittuminen

Kesä on oivaa aikaa perinpohjaiselle maadoittumiselle lämpimien ilmojen houkutellessa liikkumaan yhä enemmän ulkona sekä kulkemaan paljain jaloin luonnossa. Kengät eristävät meidät talvikuukausina maasta ja kesäaikana kannattaakin ottaa kaikki hyöty irti maan parantavasta voimasta.

Ihminen on sähkömagneettinen olento. Hermoston ja verenkierron säätely perustuu sähkömagneettisiin impulsseihin. Sydän ja aivot toimivat kuin taajuuslähettimet. Niiden sähköistä toimintaa voidaan mitata EKG, EEG käyrien avulla. Lihasten sähköistä toimintaa puolestaan rekisteröidään lihassähkökäyrällä (EMG). Maan pinta on täynnä sähköistä energiaa. Maakosketuksen myötä paljaiden jalkapohjien kautta siirtyy kehoon luonnollinen sähkömagneettinen varaus, joka edistää terveyttä ja toimintakykyä, tasapainottaa, vähentää kipuja ja tulehduksia. Negatiivisesti varautuneita elektroneja siirtyy maan pinnalta kehoon, jossa ne neutraloivat positiivisesti varautuneita haitallisia vapaita radikaaleja, joiden liiallinen esiintyminen elimistössä voi johtaa soluvaurioihin ja sairauksiin, sillä ne aiheuttavat matala-asteista tulehdusta kehossa ja nopeuttavat vanhenemisprosessia.

Kaikkein yksinkertaisin ja luonnonmukaisin hoitokeino on kävellä paljain jaloin luonnossa ja antaa maan hoitaa. Vesi toimii luonnollisena sähkönjohtimena ja siten erityisesti rantavedessä kahlaaminen tai kostealla kalliolla/mättäällä käveleminen maadoittaa tehokkaasti. Paljasjalkakävely parantaa myös jalkojen verenkiertoa sekä stimuloi sisäelimiä jalkapohjan lukuisten akupisteiden kautta. Se vapauttaa padottua tunne-energiaa sekä tasapainottaa kehon eri elimiä. Lisävinkkejä maadoittumiseen löytyy kirjoituksestani ”Maadoittumisen parantava voima”.

7. Uiminen luonnon vesissä

Vesi on luonnollinen elementtimme. Ihmislapsi viettää ensimmäiset yhdeksän kuukauttaan lapsivedessä ja vesi on tärkeä osa ihmisen kehoa. Ihmiskeho koostuu noin 70% vedestä. Vettä tarvitaan solun toimintoihin, kehon lämpötilan säätelyyn ja erilaisten aineiden, kuten ravintoaineiden, hapen ja hiilidioksidin, siirtoon elimistössämme.

Vesi puhdistaa tunteitamme sekä avaa portin tiedostamattoman mielemme voimaan.  Vedessä kelluminen voi viedä alitajuisesti sikiöaikaisiin muistoihin, joissa vesi on edustanut turvaa ja hoivaa. Veden kosketus iholla, painottomuuden tunne sekä veden äänet vievät syvälle olemassolomme ensi hetkiin rauhoittaen ja palauttaen ydinolemukseemme.

Viileään veteen on yhdistetty pitkä lista myös tutkittuja terveysvaikutuksia. Vedessä uiminen vilkastuttaa verenkiertoa ja hormonitoimintaa sekä vahvistaa immuunipuolustusta. Se on yhdistetty myös painonhallintaan, sillä viileä vesi tarkoittaa suurempaa energiankulutusta. Viileän ja lämpimän vaihtelu (saunasta pulahdus veteen ja taas takaisin saunaan) vilkastuttaa energiankulutusta entisestään. Puhdas järvivesi tekee iholle ja hiuksille hyvää. Hiukset pehmentyvät, hiussuonet sulkeutuvat ja atooppinen iho saa helpotusta luonnon vedestä, joka on happamuudeltaan lähempänä ihon omaa pH:ta.

Paitsi että uiminen puhdistaa, rentouttaa ja energisoi, luontokokemus veden pinnan rajalta tai pinnan alta antaa uutta perspektiiviä. Uiden pääsee aivan lähelle vesilintuja, majavia ja kaloja, olemaan osa luontoa itsekin.

8. Kehon kuunteleminen

Rauhoittuessamme ja rentoutuessamme meidän on helpompi huomata ja tuntea kehomme viestejä. Kun kuuntelemme kehoamme, kuuntelemme samalla myös mieltämme. Kykenemme kyseenalaistamaan omia uskomuksiamme ja muuttamaan usein automaattisia, haitallisia tapojamme toimia. Kiireettömyyden kautta kuljemme sisäistä viisautta kohden.

Keho on avain sisäiseen viisauteen, mieleen ja sieluun. Keho on aina läsnäoleva, kun taas mielen on vaikeampi kyetä läsnäoloon. Ajatuksista irti päästäminen on haasteellista, mutta läsnäolon saavuttaa yksinkertaisesti luopumalla ajattelusta. Läsnäolo on ikään kuin tyhjä tila ajatusten välillä, ja sen kokeminen edustaa todellista vapautta ja rauhaa. Läsnäolon tilassa ei ole mennyttä, eikä tulevaa, ei huolia eikä murheita. On vain oleva hetki, jossa kaikki on hyvin.

Läsnäolo muistuttaa meitä sisäisestä rauhasta, joka voisi olla totta koko ajan, jatkuvasta yhteydestä omaan sieluun, omaan elämään. Kaikki vastaukset, onnellisuus ja tasapaino ovat jo sisällämme, eikä mikään tai kukaan ulkopuolinen voi rauhaamme horjuttaa, kun olemme yhteydessä ydinolemukseemme. Tehtävämme on vain pysähtyä ja etsiä tuo yhteys, hiljentyä läsnäoloon. Keinoista tavoittaa läsnäolon voima voi lukea lisää kirjoituksestani “Meditoi itsellesi muutos ja mielenrauha”.

Loma-aika mahdollistaa rauhoittumisen, rentoutumisen, itsensä hoitamisen ja pysähtymisen olennaisen äärelle. Hetkeen, jossa ei tarvitse olla, tehdä tai saada mitään. Hetkeen, jossa on aikaa vain aistia ja kuunnella, mitä oma sisin kehon tuntemusten kautta kertoo.

Mitä, jos ottaisit heti loman alussa hetken itsellesi, hengittelisit tietoisesti ja syvään antaen hengityksen tuoda läsnäolevaksi ja kuuntelisit kehoa hiljaisuudessa. Miltä kehossa tuntuu, kun syvä hengitys kulkee koko kehon läpi päästä varpaisiin? Miltä tuntuu, kun energia virtaa eri kohdissa kehoa? Onko kehossa paikkoja, joissa energian virtaus on heikompaa, löytyykö jumeja tai tukoksia? Rentouta lihaksesi ja koko olemuksesi. Anna tyyneyden laskeutua sisimpään. Hengittele erityisesti niihin kohtiin kehoa, joissa tunnet energiavajausta.

Kun keho rentoutuu ja päästää irti hallinnan tarpeesta, myös mieli rauhoittuu. Mitä tunteita nousee mieleesi? Mitä ajatuksia? Mitä kehosi/mielesi kertoo, kun työnteko tai jokin muu asia menee oman hyvinvointisi ja usein jopa terveytesi edelle? Mitkä arvot ja uskomukset usuttavat toimimaan itseäsi vastaan tai pakottavat antamaan itsestäsi tietynlaisen mielikuvan muille? Mikä on sinulle, muiden ihmisten mielipiteistä tai hyväksynnästä huolimatta, aidosti tärkeää? Mikä kutsuu sinua, vaikka ehkä pelottaa? Mitä jos sinulla olisikin enää vain yksi päivä elettävänä? Mitä muuttaisit elämässäsi, jos sinulle annettaisiin toinen mahdollisuus? Mikä on pienin teko, minkä voit tehdä toivomaasi muutosta kohden jo nyt? Mikä olisi parhaaksesi? Vain sinä tiedät vastaukset. Sinussa on kaikki tarvitsemasi voima voidaksesi yhä paremmin ja vaaliaksesi ansaitsemaasi elämää.