On taas se aika vuodesta, kun kesälomat ovat takana ja pitkä syys lyhenevine päivineen ja arkiaikatauluineen edessä. Koululaiset kansoittavat jälleen aamun busseja ja vanhemmat kiirehtivät iltapäivisin hakemaan jälkikasvuaan tarhoista sekä kouluista. Syyskesän yleistä ilmapiiriä kuvaa tietynlainen kiireen ja stressin tuntu kesän pitkien valoisien päivien sekä voimauttavan vapauden jälkeen. Moni aikuinen ja lapsi joutuu sopeutumaan taas siihen, että joku muu määrittelee omat rytmit, tekemiset sekä aikataulut. Koska kesällä on ollut enemmän mahdollisuuksia kuunnella sydäntään ja kunnioittaa omia rajojaan, vapauden jälkeen työrytmi voi tuntua rajoittavalta, ja moni pyörittelee mielessään erilaisia vaihtoehtoja kyseenalaistaen nykyisen arjen mielekkyyden. 

Jos kuulut niiden joukkoon, joita arki ahdistaa, on aika määritellä uudelleen, millä tavalla haluaa elää, hallita omaa energiaansa ja olla sallimatta sen väärinkäyttöä. On aika tiedostaa sellaiset toimintatavat, jotka eivät ole enää harmoniassa oman sisimmän kanssa, ja avautua uusille, jotka sisältävät suuremman potentiaalin itselle. On aika vapauttaa itsensä tunnetasolla.

Tässä kirjoituksessa pureudun erityisesti tunnestressin syihin ja erilaisiin keinoihin luovia arjen aallokoissa sekä purkaa kuormittavia tekijöitä. Kirjoituksessa käsitellään mm. konkreettisia mielen metodeja ja harjoitteita, joilla voi puhdistaa omia tunne-energioita sekä palauttaa itsensä rauhan ja voiman tilaan, omaan ydinolemukseensa. 

Elämän peili, kaikelle on syynsä

Tulin todistaneeksi hiljattain ruuhkabussissa tilannetta, jossa äiti koitti tyynnytellä jälkikasvuaan. Esikouluikäinen tyttö kiukutteli äidilleen pitkän päivän jälkeen, eikä ottanut kuuleviin korviinsa äitinsä pyyntöjä lopettaa. Lopulta tilanne riistäytyi käsistä niin, että äiti menetti malttinsa huutaen “En kestä enää tuota itkua. Mitä kaikki muutkin siitä ajattelevat!. Jos se ei nyt lopu, saat jäädä seuraavalla pysäkillä pois ja jäädä sinne, kunnes lopetat!” Lapsen itku vain yltyi ja niin kaksikko jäi pois bussista vielä raivoisamman huudon saattelemana. 

Tunsin myötätuntoa niin lasta kuin äidin sisäistä lasta kohtaan ja olin pahoillani, etten ollut ehtinyt reagoida ja auttaa, ennen kuin tilanne kärjistyi. Ei olisi vaatinut paljoa kiinnittää lapsen huomio toisaalle, nostattaa energioita ja jutella myötätuntoisesti äidille. Lapsi ei kyennyt hallitsemaan tai nimeämään pahan olon tunnettaan tai kertomaan, mikä sen oli alun perin aiheuttanut (esim.huomio, jota vanhemmalta ei saanut pitkän päivän jälkeen) ja halusi vain itkeä (eli puhdistaa) tunteen pois. Äiti taas ei kyennyt hallitsemaan omia tunteitaan ja toimi todennäköisesti vain niin kuin hänen omat vanhempansakin olivat aikoinaan tehneet. Alitajuisesti äiti noudatti opittua esimerkkiä, vaikka tiesi, ettei se johda toivottuuun lopputulokseen. Ehkä äiti oli joutunut tukahduttamaan omat tunteensa lapsena, eikä hänen itkuunsa oltu osattu suhtautua myötätunnolla. Ehkä hänen oli odotettu käyttäytyvän aina kiltin ja reippaan tytön tavoin. Siten hän ei itsekään ollut oppinut sietämään itkua ja tunsi avuttomuutta sekä stressiä em. tilanteessa. Jos äidillä ei olisi ollut omaa tunnetaakkaa, hän olisi voinut osata suhtautua suuremmalla myötätunnolla tyttärensä tunnemyllerrykseen ja olla ärsyyntymättä pienestä. 

Elämä tuo meille jokaiselle peilin tavoin tilanteita, jotka ovat tarkoituksellisia kasvun paikkoja. Jos tiedostamme, mistä toimimattomasta meille tarjotaan niiden kautta mahdollisuutta luopua, voimme parhaassa tapauksessa oppia päästämään vanhasta irti ja kehittyä. Se, mitä koemme ulkoisesti on heijastusta sisäisestä maailmastamme. Tässä tapauksessa elämä tarjosi äidille mahdollisuutta parantaa itsensä sekä puhdistaa niitä tunnemuistoja, jotka johtivat samaan vanhaan ei toivottuun käytökseen. Äidillä olisi ollut mahdollisuus katkaista ehkä jo monen sukupolven ajan jatkunut tunteiden nielemisen kierre ollen siirtämättä sitä enää seuraavalle. Äiti olisi voinut todeta tytölleen “itke pois niin kauan kuin itkettää ja anna kurjan olon puhdistua sisimmästä. Kyyneleet on annettu ihmiselle parantumista varten“. Äiti olisi voinut kyseenalaistaa oman reaktionsa ja miettiä, miksi hän itse ei kestä itkua tai miksi hän ylipäänsä välittää siitä, mitä muut kanssamatkustajat tilanteesta ajattelevat. Miksi hän kokee tärkeämmäksi miellyttää muita kuin asettua tyttärensä asemaan ja yrittää auttaa häntä (ja samalla itseään). 

Mikäli jokin muisto herättää negatiivisia tunteita vielä vuosienkin jälkeen tai huomaa syystä tai toisesta ärsyyntyvänsä jonkun ihmisen käytöksestä, se on yleensä varma merkki siitä, ettei ole itse käsitellyt jotain menneisyyden tapahtumaa riittävän syvällisesti. Kun jokin tapahtuma tai muisto laukaisee negatiivisen reaktion, energiakenttään ja soluihin taltioituneet aikoinaan tukahdutetut tunteet aktivoituvat, ja silloin voi reagoida suhteettoman voimakkaasti pieneenkin ärsykkeeseen.

Menneisyyden merkitys

Olemme henkisiä olentoja ihmiskehossa kasvaen ja kehittyen erityisesti tunteiden kautta. Tunteiden tehtävä on johdattaa kompassin tavoin sydämen viitoittamalle tielle. Epämiellyttävien tunteiden voi siten ajatella olevan vain merkin siitä, että on aika muuttaa suuntaa (tai omaa ajattelutapaansa). Puhdistautuminen tunnekuormasta on ensiarvoisen tärkeää, jotta ei toimi aikaisempien kokemuksien määrittelemänä, vaan vapaana menneisyyden muistoista tai tulevaisuuden peloista. Vanhemman tärkeimpiä tehtäviä on auttaa lasta sietämään ja hallitsemaan tunteita, niin ettei tunteisiin kiinnity, vaan osaa päästää niistä irti. Oman mielen hallinta on ennen kaikkea tunteiden hallintaa. 

Suurimman osan sairauksista arvellaan johtuvan stressistä. Stressi taas syntyy siitä, miten suhtaudumme asioihin, joita elämässämme tapahtuu. Itse asiassa asioiden ei tarvitse edes tapahtua, vaan jo pelkkä pelko tai huoli tapahtuman mahdollisuudesta voi aiheuttaa stressiä. Kun stressaamme, lihakset ja hermosto jännittyvät, energian virtaus kehossa heikentyy, hengitys muuttuu pinnalliseksi ja pulssi kiihtyy. Fysiologiset kehon muutokset viestittävät keholle hälytystilan “taistele tai pakene” olevan päällä. Ihmiskeho/-mieli ei kestä jatkuvaa stressitilaa, vaan alkaa reagoida erilaisilla oireilla.

On hyvä tiedostaa, että varsinainen stressin syy voi kuinka pieni tai suuri tahansa, sillä aikaisemmat tunnemuistot määrittelevät sen, minkä itse kukin kokee stressaavana. Tietoisen mielen tehtävä on tehdä valintoja kaiken menneisyydessä kokemamme perusteella. Alitajunta, jossa kaikki muistot ovat tallentuneina, auttaa valintojen tekemisessä kommunikoiden tietoisen mielen kanssa tunteiden ja intuition kautta. Alitajunta tekee havaintoja siitä, onko uusi tilanne samankaltainen aikaisemman uhkaavan tilanteen kanssa, ja pyrkii suojelemaan meitä. Ongelmia kuitenkin syntyy, kun alitajunta  yrittää suojella asioilta, jotka eivät oikeasti ole uhkia. Käsittelemättömät tunteet ovat tunteita, joita ei ole voinut tuntea ja tuoda ulos tilanteen tapahtumahetkellä. Kehoon jääneet tunne-energiat voivat ilmetä esim. erilaisina jännityksinä tai kipuina kehossa, ja ne tallentuvat kiinalaisen lääketieteen mukaisesti pääasiassa eri sisäelimien läheisyyteen:

• viha, tyytymättömyys, toivottomuus, kauna ja katkeruus maksaan
• pelot, huolet, huono omatunto, riittämättömyyden tunne, syyllisyys ja säikähdys munuaisiin
• huono itsetunto, liian huolen kantaminen muista, itsensä arvottomaksi kokeminen, kyvyttömyys omien rajojen asettamisessa ja hylätyksi tuleminen haimaan
• nöyrtyminen, ujous, ahdistus, torjunta ja itsensä toteuttamisen puute kilpirauhaseen
• häpeä, toimintakyvyttömyys, pettynyt rakkaus, loukkaantuminen ja itsesääli virtsarakon sekä sukupuolielinten alueelle 
• yksinäisyys, hoidon/huollon puute, kontaktin puute, läheisyyden puute ja äidinrakkauden puute ohutsuolen alueelle
• yllättävä shokki tai pelästyminen, suru, menetetty luottamus, puuttuva rakkaus omaan itseensä, hyväksikäyttö ja itsensä suojaus sydämeen
• torjunta, kyvyttömyys antaa anteeksi ja unohtaa, uhrina olo ja kyvyttömyys puolustaa itseään sappirakkoon
• juurettomuus, puute, katkeruus, voimattomuus, motivaation puute, inho, murtunut tahto, tunne, ettei sulata jotain vatsan alueelle
• pitkäaikainen syvä suru, masennus, puuttuva elämänhalu, tunne, että on sidottu, pettymys, tuskallinen ero ja toivottomuus keuhkoihin
• kontrolloivuus, perfektionismi, ylikriittisyys, pakkomielteet, kyynisyys, itaruus, irtipäästämisen pelko paksusuolen alueelle
• kontrolloimattomuus, tunteettomuus ja itsensä epäileminen pään alueelle

(Lisätietoa tunnetukoksista sekä keinoista vapautua niistä meridiaanivenyttelyn avulla voi lukea pienestä energiaoppaasta, jonka saa halutessaan tilaamalla kuukausikirjeen blogisivulta ylälaidasta https://www.care4you.fi/blogi/ . Meridiaanivenytykset vahvistavat meridiaaneihin liittyvien elinten toimintaa sekä puhdistavat niihin liittyviä toksisia tunne-energioita parantaen emotionaalisia ja psyykkisiä ongelmia.) 

Toksiset tunteet ovat myrkkyä kehollemme. Ne tukkivat elämänenergian vapaata liikkumista energiakanavissa aiheuttaen pikkuhiljaa eri elimien toiminnan heikkenemistä sekä vastustuskyvyn alenemista. Elämänvoiman ollessa heikko immuunisolut eivät kykene torjumaan taudinaiheuttajia ja lopulta keho voi sairastua. Tyypillisiä toksisia tunteita ovat mm. pelko, viha, syyllisyys, häpeä, mustasukkaisuus, kateus, anteeksiantamattomuus ja katkeruus lähiympäristöä, maailmaa, tai mikä pahinta, omaa itseään kohtaan. Pitkään jatkuvat negatiiviset tunnetilat muuttuvat hoitoa vaativiksi oireiksi. Esimerkiksi anteeksiantamattomuuden seurauksia voivat olla vatsa- ja selkäkivut, heikentynyt ruoansulatus, heikentynyt maksan toiminta ja erilaiset tulehdukset. Kun energia virtaa luonnollisesti, keho kykenee itse parantamaan itsensä.

Vapaaksi uhriajattelusta

Yksi harhaluulo, johon törmää toisinaan on, että itsensä löytäneet ja ns.“henkistyneet” ihmiset eläisivät alati harmonista elämää kohtaamatta koskaan heistä riippumattomia yllätyksiä ja vastoinkäymisiä. Totta toki on, että keskittymällä rauhaan, vetää puoleensa enemmän tasapainoa. Mutta elämän tehtävä on myös haastaa yhä uudestaan henkiseen kasvuun. Elämän kuuluu muuttua ja virrata alituisesti. Ihmisen kuuluu kasvaa ja kehittyä koko elämänsä ajan. Todellista henkisyyttä on osata hallita mieltään ja säilyttää rauha sisimmässä, tapahtuipa elämässä mitä tahansa. Oikeastaan sillä ei ole edes merkitystä, mitä meille tapahtuu. Ainoastaan sillä, miten suhtaudumme tapahtuneen hetkellä. Ymmärrämmekö, mitä muutoksen viestiä elämä on tuomassa, osaammeko antaa anteeksi kaikelle ja kaikille sekä säilyttää sisäisen rauhan. 

Muutosenergiat tuovat tärkeää viestiä – vain alituinen liike on pysyvää. Kun on aika mennä eteenpäin oman kehityksen polulla, muutokseen ohjataan ulkoisten tapahtumien myötä. Pohjimmiltaan on kyse luottamuksen oppitunnista. Oppitunnin oivaltamiseksi elämä tarjoaa jotain sellaista (ero, sairaus, onnettomuus, vastoinkäyminen), mitä ei olisi ikimaailmassa tullut itse valinneeksi. Luottamusta horjutetaan ja pelko nostetaan esiin, jotta siitä voi päästä yli. Jottei tarvitsisi elää enää menneisyyden pelko- ja kärsimystodellisuudessa, vaan voisi sen sijasta luopua siitä kokonaan ja ottaa vastaan luottamuksella kaiken, mitä elämä antaa. Muutos muistuttaa meitä elämän katoavaisuudesta. Kaikki muuttuu jatkuvasti. Elämä on alituista luopumista ja irtipäästämistä. Muutos tapahtuu samanaikaisesti kaikilla tasoilla – energian, mielen sekä fyysisen aineen tasolla. Yksi ihmiselämän onnellisuuden mittari onkin juuri se, kuinka osaamme hyväksyä kaiken katoavaisuuden. Sillä sillä hetkellä, kun hyväksymme muutoksen ja annamme anteeksi, vastoinkäyminen muuttuu siunaukseksi, kaaos järjestykseksi ja irti päästäminen luottamukseksi. Muutoksen myötä syntyy uusi tasapaino. 

Kun tiedostaa olevansa oman todellisuutensa luoja, eikä vain satunnainen uhri, jolle todellisuus tapahtuu, ymmärtää myös, että itsellä on valta muuttaa omia olosuhteitaan. Vaikkei aina pysty vaikuttamaan siihen, mitä elämässä tapahtuu, omat suhtautumisensa tapahtuneeseen voi valita. Mieli toimii aina dualismin, vastaparien, kautta. Se määrittelee jokaisen tapahtuman hyväksi tai huonoksi. Sen sijaan sydän tietää, että mikään ei ole yksinomaa hyvää tai huonoa. Negatiivisillakin asioillla on aina kääntöpuolensa. Huonoistakin asioista voi koitua jotain hyvää. Emme aina saa sitä, mitä haluamme, mutta todennäköisesti juuri sen, minkä tarvitsemme. 

Jos vastustamme meille tapahtuvia elämän käänteitä ja olosuhteita, se aiheuttaa aina stressiä. Jos otamme sydämellä ja myötätunnolla elämän vastaan sellaisena kuin se ilmenee, ja annamme jokaisessa hetkessä anteeksi niin itsellemme kuin muille ikävät asiat, joita tapahtuu, ne eivät olekaan enää ongelmia, vaan ne ovat vain asioita. Voimme luottaa siihen, että elämä ei vain tapahdu meille, vaan elämä tapahtuu meitä varten. Uuden äärellä tunnemme usein pelkoa. Silloin on hyvä vakuuttaa itselleen, että pelko on ystävä osoittamassa meille kasvun paikkaa – jotain rajoittavaa uskomusta omassa mielessä, joka on vain tarkoituksenmukaista ohjelmoida uudestaan. 

Mielen hallinnan metodeja

Vastaanotollani olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat saattaneet prosessoida jopa vuosia vanhaa tunnekokemusta. He kertovat antaneensa traumatisoineet asiat anteeksi, mutta silti tunnemuistot elävät vahvana kehossa. Kinesiologisen lihastestauksen avulla on paljastunut, ettei anteeksianto ole suinkaan loppuun käsitelty, vaan se on tapahtunut vain mielen tasolla, koska sitä ei ole yritettykään puhdistaa fysiologisella tasolla.

Tunteet syntyvät alitajunnasta käsin ja siksi tietoisella mielellä on haasteellista vaikuttaa tunteisiin. Kun järki (tietoinen mieli) ja tunne (alitajunta) laitetaan vastakkain, niin lähes aina tunne voittaa. Tunne (esim.pelko) saa verenpaineen nousemaan, lihakset jännittymään, vaikuttaa hormonitoimintaan ja jo pelkästään näiden mekanismien kautta koko kehoon. Sisimpään hautautunut tunne on kuitenkin mahdollista tuntea uudelleen fyysisesti ja vapautua siitä lopullisesti. 

Negatiivisen energian (tai tunteen) voi oppia kohtaamaan rakentavalla tavalla. Tunteen voi antaa ilmetä ilman, että määrittelee sitä (esim.pahaksi) ja ilman, että samaistuu siihen. Ainut tapa vapautua on uskaltaa kohdata tunne ja sallia sen tulla ulos. Vanhaa koko elämän aikana kertynyttä tunnekuormaa voi vapauttaa nostamalla vanha tunne uudelleen pintaan ja päästämällä siitä irti lopullisesti. Kun vanha haava on aidosti umpeutunut, se ei enää aiheuta negatiivista reaktiota. Olo on keventynyt ja asiaa on helppo tarkastella ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta.

Tunnetukosten vapauttaminen

EFT / Meridiaaniterapia

On olemassa monia keinoja, kuten erilaisia meridiaaniterapioita, joilla pystyy vapauttamaan kantamaansa tunnekuormaa. Aluksi meridiaaniterapioilla hoidettiin vain tunnepuolen ongelmia, mutta pian huomattiin, että kun tunnetraumat poistuvat, niin jopa vaikeat fyysiset sairaudet alkoivat parantua. Ensimmäinen meridiaaniterapia (TFT=Thought Field Therapy) keksittiin tiettävästi 80-luvulla kalifornialaisen psykologin, Roger Callahanin, toimesta. Myöhemmin on kehitelty erilaisia naputusyhdistelmiä negatiivisten tunteiden hoitoon. Gary Graig kehitti TFT:stä EFT (Emotional Freedom Technique) sekä lääkäri Klinghard kehitti oman versionsa psykokinesiologian hoitomuotoa varten. Yhteistä kaikille menetelmille on, että ne perustuvat meridiaaninapautteluun sekä samanaikaiseen anteeksiantoon.

Meridiaaniterapia on sekoitus EFT:tä, alitajunnan tasolla työskentelyä sekä akupunktiota ilman neuloja. Fysiologinen stressi puretaan sieltä, minne se on kehossa varastoitunut käyttämällä hyväksi meridiaaneja eli energiakanavia, joita stimuloidaan sekä tasapainotetaan sormenpäillä naputtelemalla ja keskittymällä samalla hoidettavaan ongelmaan. Tapa, millä kehoon varastoituneisiin tunteisiin pääsee käsiksi, ovat muistot. Niillä pystyy ”nostamaan” tunne-energian esiin, jonka jälkeen se voidaan vapauttaa. Kun tunne muistosta poistuu, häviää samalla myös sen aikaansaama negatiivinen vaikutus (eli tunteista syntyneet oireet). Meridiaalinaputtelun aikana annetaan positiivisia affirmaatioita, eli uskonvahvistuksia alitajunnalle sekä vapaudutaan anteeksiantamattomuudesta. Tällä hoitomuodolla voi naputella itseensä kertynyttä tunnetaakkaa tai käyttää sitä akuutisti tilanteissa, joissa on ahdistunut. 

1. Laita silmät kiinni ja mieti jotain negatiivista muistoa. Käy se  läpi yksityiskohtaisesti mielessäsi ja tunnista, mikä tunne nousee muistosta päällimmäisenä esiin (esim. pelko, syyllisyys, häpeä jne.)  Anna sitten muistolle ja sen aiheuttamalle tunteelle voimakkuus asteikolla yhdestä kymmeneen (1-10). Kuinka pahalta muisto tunteineen nyt tuntuu?
2. Sano äänen (edelleen silmät kiinni) avauslause oireeseen samalla  akupunktiopistettä (kämmenen syrjässä) naputtaen. Avauslause on hyvä sanoa ääneen. Tällöin oma alitajunta rekisteröi sen paremmin ja vaikutus on voimallisempi. Avauslause: “Vaikka  minulla on tämä TUNNE (esim.pelko), HYVÄKSYN itseni täydellisesti ja ANNAN ANTEEKSI itselleni ja kaikille muille kaiken, mikä liittyy tähän pelkoon. On turvallista PÄÄSTÄÄ IRTI tästä pelosta. Annan tälle pelolle luvan poistua minusta.”
3. Tehdään naputussarja oireeseen (Päälaki = kaikkien meridiaanien  yhtymäkohta, Otsa (kulmakarvojen tasolla) = virtsarakkomeridiaani, Ohimot = sappirakkomeridiaani, Silmän alla (kohdassa, jossa luu alkaa  silmäkuopan jälkeen) = vatsameridiaani, Leukakuoppa = etukeskimeridiaani, Rintojen alla = Maksameridiaani, Kainalon alla (noin kämmen kainalosta alaspäin) = pernameridiaani, Rintalastan alla =  munuaismeridiaani, Ranteen puristelu = kehko-, paksusuoli-, sydänpussi-, kolmoislämmittäjä-, sydän- ja ohutsuolimeridiaani).

Samalla kun naputellaan sormenpäillä napakasti meridiaanien  päätepisteitä, ajatellaan tämän tyyppisiä lauseita: ”Tuntuu hyvältä  päästää tästä pelosta irti”. ”Tulee rento ja hyvä olo nyt, kun tämä pelko poistuu” ”On turvallista päästää tästä pelosta kokonaan irti” HUOM! tässä vaiheessa ei enää tarvitse ajatella  alkuperäistä kurjaa muistoa, vaan on parempi kuvitella olevansa jossain ihanassa omassa lempipaikassa, jossa on täydellisen hyvä olo ja turvallista päästää irti kaikesta, mikä ei ole itselle parhaaksi!

4. Viimeiseksi huokaistaan syvään. Päästetään irti.
5. Avataan silmät ja muistellaan uudestaan muistoa.
6. Miltä tunne nyt tuntuu? Minkä numeron tunteen voimakkuusasteelle antaisit nyt? Jatka uudelleen vaiheet 1-5, kunnes numero on 0 ja tunne kokonaan poistunut.

Anteeksianto

Dawn Clarkin CTE (Clearing Toxic Emotions) on oiva metodi anteeksiantoon sekä ja toksisten tunteiden puhdistamiseen. Tavoitteena on ymmärtää tapahtuman merkitys henkisestä näkökulmasta ja huomata sen palvelleen omaa parasta sillä hetkellä tarvittavalla tavalla. CTE:n myötä voi antaa itselleen kokemuksen siitä, että tulee kuulluksi, nähdyksi ja tunnustetuksi (mitä ei alkuperäisessä tilanteessa ole tapahtunut).

Ensin valitaan henkilö ja häneen liittyvä tapahtuma, jolle halutaan antaa anteeksi. Sitten vastataan seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset on hyvä pelkän mielessä prosessoimisen sijasta kirjoittaa paperille syvemmän hoitovaikutuksen aikaansaamiseksi.

 

1.Mitä olisi kyseiseltä ihmiseltä halunnut?

2.Miltä tuntui, kun ei saanut sitä? Tunnista, mitkä tunteet olivat vahvimpia; pettymys, nöyryytys jne.

3.Mieti, mitä ihmiselle itselleen on tapahtunut, että hänestä on tullut sellainen kuin hän on? Tarkoituksena on herättää myötätunto, joka on avain paranemiseen, sillä todellinen anteeksianto tapahtuu vasta sitten, kun tulkitsemme tapahtuneen uudelleen rakkauden näkökulmasta. 

4.Mitä on oppinut arvostamaan kokemuksen myötä? Mitä voimavaroja löytänyt sitä kautta? Mitä polkua lähtenyt kulkemaan, kun on käynyt näin? Jos totuus olisikin se, että sinulla on ollut niin sanottu sielun sopimus tuon toisen ihmisen kanssa, jotta voisit oppia oman henkisen kasvusi kannalta jotain hyvin tärkeää, mitä se voisi olla? 

Anteeksiantoprosessi tehdään peilin edessä, peili noin kyynärvarren mitan päässä kasvoista. Katse kohdistetaan peilin kautta suoraan omiin silmiin, mutta kuvitellaan katsovamme silmiin ihmistä, jolle annamme anteeksi. Päästetään tunteista irti sanomalla ääneen peilin edessä ”toiselle ihmiselle”. ”Päästän irti katkeruudesta, päästän irti pelosta jne.” (eli niistä tunteista, mitä kirjoitti paperille kohdassa nro 2).

5. Päästetään toinen ihminen negatiivisesta karmasta. Sanotaan ”Vapautan sinut kaikista negatiivisista seuraamuksista”.
6. Luodaan itsellemme toisenlainen todellisuus. Sanotaan ”Olen valmis menemään elämässä eteenpäin” ”Ansaitsen tulla kohdelluksi kauniisti” ”Olen valmis vastaanottamaan” ”Olen valmis olemaan onnellinen, vapaa ja haluan todella elää ansaitsemaani elämää”.
7. Mietitään, onko itse mahdollisesti laittanut prosessin kiertämään jonkun toisen kohdalla. Jos, niin toistetaan lauseet ”Vapautan itseni negatiivisesta karmasta” Olen valmis menemään elämässä eteenpäin…” jne. minämuodossa.
8. Huokaistaan syvään. Tunnustellaan omaa olotilaa.

Hypnoosi ja ankkuri

NLP (neuro-linguistic programming) on yksi parhaimpia itsensä kehittämisen työkaluja. Eräs NLP:n menetelmistä on luoda tunnemuistiin jälki (NLP:n termein ankkuri), jonka avulla voi palata hyvän olon tilaan välittömästi. Muistijälki luodaan syvärentoutuneessa hypnoosin kaltaisessa tilassa. Kun hoidettava on päässyt hypnoottiseen tilaan, jossa hän tuntee olevansa täydellisesti omassa voimassaan, turvassa ja mielenrauhassa, tallennetaan joku kehollinen merkki (esim.sormen puristaminen tai peukalon nostaminen), josta tulee “ankkuri”. Ankkuria voi käyttää hyväkseen akuutin hädän hetkellä ja sen tarkoitus on toimia niin, että kun puristaa kyseistä sormea tai nostaa peukalon pystyyn, palaa välittömästi tunnemuistiin taltioituneeseen hyvän olon tilaan huolimatta ympärillä vallitsevista olosuhteista.

Kiitollisuusharjoite

Vaikka yllättävä vastoinkäyminen tuntuu vaikealta, on tarkoituksenmukaista yrittää nähdä sen tilanteen taakse, mikä elämässä ilmenee. On hyvä sanoa ääneen “Kiitos siitä, että tästäkin haasteesta seuraa jotain hyvää”, vaikka todellisuudessa ei tuntisi niin. Ääni on energiaa ja oma alitajunta reagoi omaan ääneen, vaikka tietoinen mieli ei vielä uskoisi lauseen olevan totta. 

Vastoinkäymisen hetkellä voi välittömästi nostaa energioita palauttamalla itsensä korkeavärähteiseen kiitollisuuden tilaan. Se tapahtuu hengähtämällä syvään, rentouttamalla hartiat ja kiinnittämällä huomion oman sydämen alueelle. Kämmenet voi asettaa sydämen päälle. Sen jälkeen voi muistella jotain rakasta ihmistä tai tapahtumaa, jossa on tuntenut suurta kiitollisuutta. Lisäksi voi käydä läpi kaikkia niitä asioita, jotka omassa elämässä ovat tällä hetkellä hyvin, ja joista on kiitollinen.

Kun on kiitollinen, on mahdotonta olla samaan aikaan vihainen. Kun korkeavärähteinen tunne on läsnä, alempivärähteinen tunne häviää. Matalampi energia ei voi ilmetä, kun korkeampi tietoisuus koskettaa sitä. Lopuksi on hyvä vielä muistuttaa itseään siitä, että jokainen tapahtuma on lahja, juuri sitä mitä sielu tarvitsee, ja että kaikki, mitä elämässä tapahtuu, vie meidät kohti päämäärää vapautua kokonaan negatiivisuudesta ja pelon ilmentämisestä. Jokainen tapahtuma vie meidät lähemmäs puhdasta rakkautta. 

Ho’ oponopono

Ho’ oponopono on havaijilainen henkinen ja psykologinen mielen puhdistamismetodi, jonka Tohtori Hew Len ja Joe Vitale ovat tuoneet suuren kansan tietoisuuteen. Sen pohjana on ajatus  henkisestä vastuusta ja kaiken ykseydestä (eli siitä, että olemme kaikki yhteydessä toisiimme energiatasolla). Menetelmän mukaan olemme itse vastuussa kaikesta, mitä maailmassamme ilmenee ja kaikki ongelmamme ovat menneiden muistojen uudelleen elämistä. Puhdistamalla itsemme, puhdistamme myös ulkoisen itsemme heijasteen eli kaiken, mitä elämässämme kohtaamme. Muistoista on mahdollista vapautua, jolloin voimme elää ns. ”nollatilassa”, jossa ei ole mitään rajoitteita. 

Menetelmä on hyvin yksinkertainen. Puhdistumisprosessissa (joko akuutin vastoinkäymisen hetkellä tai ennaltaehkäisevästi) toistetaan mielessä lauseita “Olen pahoillani”, “Anna minulle anteeksi” “Kiitos” “Rakastan sinua”. On myös viides lause, jota harvat opettavat tämän metodin yhteydessä, mutta joka omasta mielestäni on tärkein kaikesta “Annan anteeksi itselleni”. Menetelmää voi käyttää päivittäin ja jopa niin, että tekee samalla jotain muuta. Sanoja voi toistaa hiljaa mielessään, vaikka tekisi töitä tai kotiaskareita samaan aikaan. 

Metodi on helppo omaksua, sillä sitä käytettäessä ei tarvitse edes tietää, mitä uskomuksia tai tunteita, alitajuisia tai tietoisia, poistetaan. Tarvitsee vain kyetä tuntemaan ja olemaan empaattinen niin itselleen kuin muille. Sillä jos pystyy tuntemaan, pystyy parantumaan. Lauseiden toistamisen myötä voi tapahtua ihmeitä, ehkäpä ongelmat poistuvat, alitajuinen syyllisyys vapautuu ja olosta tulee kevyempi ja kokonainen.

Energiahoito, paranemisen avain

Yksi hyvä energiaan perustuva itsehoitomenetelmä on psykologian ja neurolääketieteen tohtori Alexander Loydin Paranemisen avain (The Healing Codes) -metodi. Menetelmällä pyritään parantamaan ongelman syy eli tuhoisan solumuiston energiavärähtely terveeksi. Metodin perustuu neljän ohjausjärjestelmän energiavirtojen voimistamiseen.

Nenänharja: Aivolisäke, kaikkein tärkein rauhanen, säätelee kehon suuria umpieritysprosesseja, ja käpyrauhanen. Kohta: nenän ja kulmakarvojen välissä kulmakarvojen keskellä.

Ohimot: Korkeampia aivotoimintoja hallitsevat vasen ja oikea aivopuolisko sekä hypotalamus. Kohta: Noin sentti ohimoista ylös- ja taaksepäin pään molemmilla puolilla.

Leuka: Reaktiiviset tunneaivot mukaan lukien mantelitumake ja hippokampus sekä selkäydin ja keskushermosto. Kohta: Leukaluiden takakulmassa

Aataminomena: Selkäydin ja keskushermosto sekä kilpirauhanen. Kohta: suoraan aataminomenan kohdalla

Parantava energia virtaa näistä keskuksista kaikkialle, kun niitä aktivoidaan sormin sarjalla helppoja käsien asentoja. Energiavirrat kohdistetaan muistoihin, jotka liittyvät siihen, mitä henkilö kulloinkin ajattelee. Kädet viedään em. kohtiin järjestyksessä ja annetaan energian säteillä sormista paranemiskeskuksiin 5-7,5 cm etäisyydellä kehosta. 

Energiahoito, rakkauden periaate

Toinen Alexander Loydin lanseeraama ja Sigmund Freudilta vaikutteita saanut menetelmä kohdistuu alueisiin (päälaki, otsa, sydän), joilla sijaitsevat ne kehomme fyysiset osat, jotka vaikuttavat suoraan stressireaktioon sekä kehon jokaisen solun valvontamekanismeihin. 

Ensimmäisessä asennossa toinen käsi asetetaan kämmen alaspäin rintakehän (sydämen) päälle, ja toinen käsi, myös kämmen alaspäin, toisen käden päälle. Käsiä pyöritetään kevyesti myötäpäivään ja vaihdetaan suuntaa noin 30 sekunnin välein 1-3 minuutin ajan. Tämä asento virrattaa energiaa sydän- ja verisuonijärjestelmään, kateenkorvaan sekä immuunijärjestelmän alueille. Sydämen hierominen auttaa sitä parantamaan itse itsensä ja päästämään sydämen haavoista irti. Se auttaa myös verta kiertämään paremmin ja pitää suonet puhtaina.

Toisessa asennossa toinen käsi asetetaan otsalle ja toinen käsi sen päälle. Käsiä pyöritetään kevyesti myötäpäivään ja vaihdetaan suuntaa noin 30 sekunnin välein 1-3 minuutin ajan. Asento stimuloi kehon merkittäviä fysiologisia mekanismeja; isoaivoja, pikkuaivoja, vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa sekä kuudetta chakraa kolmannen silmän alueella.

Kolmannessa asennossa toinen käsi asetetaan päälaelle eli kruunuchakran päälle ja toinen käsi sen päälle kämmenet alaspäin. Asento aktivoi selkärangan ja kruunuchakran, joka hallitsee yhteyttämme henkiseen ulottuvuuteen.

Tämän tekniikan avulla voi parantaa muistoja, ajatuksia ja tunteita. Ajattele ensin sinua vaivaavaa tunnetta tai ongelmaa. Sulje silmäsi ja rentoudu. Pyydä mielessäsi, että se syy, mikä ongelman aiheuttaa, paranee täysin (ts.taustalla olevat henkiset ongelmat). Kun alat pyörittämään käsiä eri asennoissa, älä ajattele enää itse ongelmaa, vaan näe itsesi parantuneena siitä. Toista näiden kolmen asennon sarja kolmeen kertaan ja tunne, kuinka olo kevenee ja puhdistuu ja rakkaus, ilo sekä rauha valtaa mielen.

Tietoinen läsnäoloharjoite

Hengitä syviä pitkiä hengityksiä, anna mielen tyhjentyä kaikesta ylimääräisestä. Tiedosta, että juuri tässä hetkessä kaikki on hyvin, elät ja hengität. Aloita viemällä huomio ensimmäiseen energiakeskukseesi juurichakran alueelle. Ota sitten yhteys kohottuneisiin tunteisiin, rakkauteen, kiitollisuuteen ja iloon, joilla luot sille harmonista kenttää. Tee tämä sitten myös kaikille muille kehon energiakeskuksille; napachakralle, palleacharalle, sydänchakralle, kurkkuchakralle, otsachakralle sekä kruunuchakralle.

Läsnäolo on avain onneen. Mitä vahvemmin tiedostamme jokaisen hetken, sitä vahvemmin myös elämme täydesti ja ehdoitta. Läsnäolo tarkoittaa antautumista ja täyden huomion antamisen kullekin hetkelle, asialle, ololle. Jokaisen hetken hyväksymistä juuri sellaisenaan sekä oman itsensä hyväksymistä jokaisena hetkenä juuri sellaisena kuin on.

On hyvä muistaa, että kaikki tapahtuu läsnäolevassa hetkessä. Murheet ovat aina jossain muualla, tulevassa tai menneessä, ei tässä hetkessä. Kärsimys syntyy aina mielen vastustuksesta ja siitä, että se on jäänyt kiinni pelkoon menneestä tai tulevasta. Ilo ja onni tulee siitä, ettei enää vastusta läsnäolevaa hetkeä tai tunnetta, vaan kiittää siitä, että sekin on vain johdattamassa sydämen suuntaan. Mitä enemmän olemme läsnä, sitä selkeämmin kuulemme oman sydämemme äänen, löydämme rauhan itsestämme ja maailmasta, sekä pystymme toimimaan tavalla, joka tukee omaa kokonaisuuttamme. 

Hengitysharjoitteet

Sydämen hengitys (kundaliinijooga)
Hengitä nenän kautta syvään sisään ja suun kautta syvään ulos. Istu selkä aivan suorana, leuka kaulakuoppaa kohden, katse alaviistoon nenän vartta alas. Laita kämmenet sydämen kohdalle ylöspäin kuppiasentoon, jolloin ilmavirta osuu ulos puhaltaessa kämmeniin.  Rentouta kehosi ja mielesi. Nosta mieleesi negatiivinen tunne, josta haluat luopua. Tunne tunne (josta haluat päästää irti) ja puhalla se voimakkaasti ulos niin, että tunnet puhalluksen kämmenissä. Jatka kymmenisen minuuttia. Sydämen energia auttaa vapauttamaan alempivärähteistä energiaa. 

Vuorosierainhengitys (kundaliinijooga)
Vuorosierainhengitys tasapainottaa kehon energioita, poistaa negatiivisia tunteita, lievittää stressiä ja on erityisen hyvä esim.ennen nukkumaanmenoa rauhoittamaan hermostoa. Hengitä vasemmalla sieraimella sisään ja oikealla ulos. Sulje oikealla peukalolla oikea sierain. Hengitä rauhallisesti sisään vasemmalla sieraimella, ja kun keuhkot ovat aivan täynnä, sulje vasen sierain ja hengitä syvään ulos oikealla. Jatka viitisen minuuttia.

Yhden minuutin hengitys (kundaliinijooga)
Yhden minuutin hengitys on erityisesti hermoja rauhoittava hengitys. Peruajatuksena on hengittää 20 sek. sisään, sitten pidättää hengitystä 20 sek, jonka jälkeen hengitetään 20 sek ulos. On hyvä aloittaa lyhyemmällä ajalla, esim.10 sekunnilla. Molemmat kädet lepäävät polvilla kämmenpuolet ylöspäin. Lähde sitten hengittämään sisään kymmeneen laskien, pidätä, hengitä ulos jälleen rauhallisesti kymmeneen laskien. Pikkuhiljaa voit lisätä aikaa, kokeilla 12 sek, sitten 14 sek. ja kun pääset 20 sekuntiin, tee harjoitusta kolmen minuutin ajan, eli kolme hengitystä yhteensä. Kuulostele vapautunutta oloa.

Yllä mainittujen metodien lisäksi on olemassa lukuisia muitakin apukeinoja kehon stressireaktion rauhoittamiseksi, energian epätasapainon korjaamiseksi sekä tunne-energioiden vapauttamiseksi, kuten mm. erilaisia kundaliinijoogan liikesarjoja, chakrajoogaa, kineosiologiasta liikkeitä, meridiaanivenyttelyjä, hermopäätteiden hierontaa (päänahka, korvat, jalkaterät) sekä useita energiahoidollisia metodeja, joilla vahvistetaan ja puhdistetaan kehoa.

Omassa voimassa

Tämän kirjoituksen alkuasetelmiin palatakseni, yksi suurimmista loman ja aikatauluttoman ajan opeista lienee omasta rauhasta käsin toimiminen. Oman voiman säilymisen kannalta on tärkeää olla menemättä mukaan työyhteisön (tai ympäröivän yhteiskunnan) kiirementaliteettiin, vaan säilyttää oma rytminsä sekä oma päätäntävaltansa. Se on jokaisen syntymäoikeus. On tarkoituksenmukaista olla uhriutumatta, ja muistaa, että itsellä on vapaus valita omat ajatuksensa jokaisessa hetkessä. Miten kohtelet itseäsi? Vaaditko itseltäsi täydellistä? Osaatko olla armollinen ja tuomitsematon niin itselle kuin muille? Täydellisyyden tavoittelusta luopuminen on vapauttavaa. Täydellisen (jota ei voi koskaan saavuttaa) sijasta pyrkimys riittävän hyvään riittää. Riittää, että työ tulee tehdyksi ja siinä keskitytään olennaiseen. Sinä olet riittävä. Kaikki, mitä sinä teet, on riittävää.

Vaikka töissä olisi kuinka kiire, olethan itsellesi armollinen ja suot itsellesi oman rauhan hetken edes 10 minuutiksi pari kertaa päivässä, jolloin voit “nollata” ja palata takaisin todelliseen itseesi esimerkiksi jonkun edellä mainitun harjoitteen avulla? Ihminen on onnellinen silloin, kun tuntee olevansa oman elämänsä ohjaksissa sekä riittävän vapaa kaikilla elämän osa-alueilla; työssä, parisuhteessa, ystävyyssuhteissa sekä suhteessa omiin vanhempiin ja lapsiinsa. Todellinen vapautuminen taas vaatii irrottautumista kaikesta, mukaan luettuna ympärillämme olevien ihmisten kayttäytymistavat ja päätökset, kaikesta, mikä ei palvele meitä (omat rajoittavat uskomuksemme, vanhat traumat ja haavat, menneisyytemme tarinat) sekä tuomitsemisesta kaikkeen, niin itseensä kuin muihin, liittyen. Vaikka emme olisi lapsuudessa saaneet läheisiltämme sitä, mitä kaipasimme tai tarvitsimme (esim.ehdoton rakkaus ja myötätunto), voimme antaa sen aikuisina itse itsellemme.

On mahdollista siirtyä eteenpäin, päästää irti ja luoda uusia toimintamalleja, joiden myötä menneisyydellä ei ole enää merkitystä. Kun muutat tavan, jolla suhtaudut kohtaamiisi tilanteisiin, tilanteet, joita kohtaat, muuttuvat. Kun perspektiivisi muuttuu, sinä muutut. Ja kun muutut sisäisesti, ulkoinen todellisuutesi harmonisoituu yhteensopivaksi uuden olemistapasi kanssa. 

Mitä tahansa tapahtuukin elämän draamassa ulkopuolellasi, muistathan, että sisälläsi on aina rauhan, turvallisuuden ja rakkauden paikka, johon voi palata tarvittaessa. Ethän anna enää voimaasi pelko- ja puute-energioille, vaan keskityt intohimoosi ja siihen, mitä haluat luoda ja kokea maan päällä. Mikä tarina on tullut päätökseensä? Minkälainen on se todellisuus, minkä haluat itsellesi ilmentää?