Oletko huomioinut, että Internetin tulon jälkeen sekä kännykkävillityksen aikakautena sinusta tai ympärilläsi olevista ihmisistä olisi tullut lyhytpinnaisempia, ärtyisämpiä, epäsosiaalisempia ja ahdistuneempia? Onko jatkuva tavoitettavissa oleminen ja tietotulvan hallitseminen vähentänyt aikaa, jonka olet käyttänyt aiemmin esimerkiksi luonnossa oleiluun? Arveletko olevasi riittävän maadoittunut voidaksesi hyvin?

Kaupungistuminen ja tekniikka eivät ole olleet ainoastaan hyvästä. Neljän seinän sisällä näyttöpäätettä tai kännykän ruutua tuijottavat kärsivät yhä enemmän ns. ”sisätilataudeista”, kuten kohonneesta verenpaineesta, keskittymiskyvyn puutteesta, liikunnan puutteesta, epämääräisestä ahdistuksesta, stressistä, elimistön matala-asteisesta eli hiljaisesta tulehdustilasta ja huonontuneesta näkökyvystä – erityisesti likinäköisyydestä, joka tutkijoiden mukaan näyttää liittyvän paitsi ruutujen silmiä rasittavaan sinivaloon, myös siihen, että silmälihakset eivät saa tarpeeksi vaihtelua lähelle ja kauas katsomisessa, vaan lähinäkö kuormittuu yksipuolisesti…

Miten ja miksi luonto tekee meistä onnellisempia, terveempiä ja luovempia?

Ihmistä ei ole luotu myyrämäiseen elämäntapaan sisätiloissa ilman riittävää luonnollista päivänvaloa. Voidaksemme hyvin tarvitsemme raitista ilmaa, liikuntaa ja aurinkoa. Sillä, kuljemmeko kaupungissa vai luonnossa, on valtava ero. Erityisesti metsä huojentaa stressiä ja ahdistusta. Sen elvyttävä voima on mitattavissa mm. verenpaineen ja pulssin laskuna, lihasjännityksen vähenemistä ja parasympaattisen hermoston toiminnan lisääntymistä. Parasympaattisen ärsykkeen vaikutuksesta sydämen syke hidastuu ja hengitystiheys pienenee. Metsässä oleskelu vaikuttaa siis käytännössä samalla lailla elimistöön kuin jooga tai meditaatio. Metsä on ilmaista terapiaa.

Florence Williams, amerikkalainen tietokirjailija, on kirjoittanut kiehtovan kirjan metsän parantavasta voimasta. Williamsin mukaan ainoastaan viiden tunnin oleskelu viikossa ulkoilmassa vaikuttaa merkitsevästi niin sanottujen hyödyllisten tappajasolujen määrään. Syke- ja verenpainemittareilla mitattujen tulosten mukaan metsä palauttaa stressistä yllättävänkin nopeasti, jo 15 minuutin metsässä samoilun jälkeen on havaittavissa merkittävää verenpaineen laskua ja kehon sekä mielen rentoutumista. Luonnossa liikkuminen parantaa niin ikään tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja läsnäolon taitoa.

Mitä maadoittuminen on?

Maadoittuminen on yksinkertaisesti yhteyttä maahan, luontoon, ja koska olemme syntyneet ihmisiksi maa-planeetalle, tarvitsemme tuota yhteyttä voidaksemme hyvin. Nykyinen elämäntyyli eristää useimmat meistä maasta ja sen sähköisestä energiasta. Fyysisen kosketuksen puuttuminen maahan häiritsee fysiologiaamme ja voi aiheuttaa mm. tulehdusalttiutta, särkyjä, väsymystä ja uniongelmia. Yhteyden palauttaminen maahan voi lieventää oireita tai jopa poistaa niitä.

Oletko pistänyt merkille, että yleensä kesäaikaan voit paremmin ja olet levollisempi sekä energisempi? Oletko huomannut, että kävellessäsi paljain jaloin luonnossa, alkaa jaloissa ja säärissä tuntua hienoista kihelmöintiä? Pistelyn tunne nousee maasta kosketuksen siirtäessä kehoosi luonnollisen sähköisen varauksen. Maan pinta on täynnä sähköistä energiaa. Maadoittuminen palauttaa ja ylläpitää keholle luonnollisinta sähköistä tilaa, joka edistää terveyttä ja toimintakykyä. Erityisesti kostealla nurmikolla käveleminen tai rantavedessä kahlaaminen maadoittaa nopeasti veden toimiessa luonnollisena sähkönjohtimena.

Miksi maadoittuminen auttaa palauttamaan tasapainon?

Ihmiset ovat kautta historian kävelleet paljain jaloin ja nukkuneet maan kamaralla tiedostaen, että kosketus maahan on rauhoittavaa. Teltassa tai taivasalla nukutaan yleensä syvempää ja eheyttävämpää unta. Monet alkuperäiskansojen parantajat luottivat maan voimaan jopa siinä määrin, että esimerkiksi sairaustapauksissa hautasivat sairastuneen kehon maan alle nopeuttaen näin paranemisprosessia.

Kuitenkin vasta tällä vuosisadalla biofysiikan, sähkötekniikan sekä lääketieteen asiantuntijat ovat tutkineet yhteyttä maahan ja selittäneet sen merkitystä ihmisen terveydelle. He ovat todistaneet, että maan energia tasapainottaa kehoa vähentäen kipuja ja tulehdusta. Tämä johtuu siitä, että negatiivisesti varautuneita elektroneja siirtyy maan pinnalta kehoon, jossa ne neutraloivat positiivisesti varautuneita haitallisia vapaita radikaaleja.

Vapaiden radikaalien liiallinen esiintyminen elimistössä voi johtaa soluvaurioihin ja sairauksiin, ne aiheuttavat mm. matala-asteista tulehdusta kehossa ja nopeuttavat vanhenemisprosessia. Jos kiinnostuit, ja haluat lukea lisää aiheesta, mainio kirja on esimerkiksi suomeksikin käännetty Clinton Oberin ja kardiologi Stephen Sinatran kirja Earthing – Maadoittuminen.

Metsässä oleileminen edesauttaa niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia sekä tarjoaa tervetulleen tauon digiriippuvuuteen. Stressiä poistaa erityisesti luonnon kokeminen, rakentamaton, rauhoittava maisema sekä hiljaisuus. Jo lyhyenkin metsässä samoilun jälkeen olo muuttuu elinvoimaisemmaksi ja luomiskykyisemmäksi. Kevään koittaessa kannattaa luopua maakosketuksesta eristävistä kengistä kokonaan, tai vaihtaa ainakin mahdollisimman ohutpohjaisiin jalkineisiin, ja antaa maan sähköisen energian tasapainottaa. Maadoittumishyötyjen lisäksi kevytkengät vahvistavat jalkaa sekä sallivat jalkaterän ja varpaiden olla luonnollisessa asennossa. Talvikuukausina maadoittuminen on haasteellisempaa, mutta ajatuksen voimaa ei kannata aliarvioida. Talvella erityisen suositeltavaa on harjoittaa tietoista kävelymeditaatiota, jossa jokaisella askeleella todella tunnustelee maata allaan ja kuvittelee, että jalkapohjista johtavat juuret syvälle maan ytimeen asti, ytimeen, josta parantava voima virtaa takaisin jalkapohjiin ja leviää koko kehoon. Talvella kannattaa nauttia myös erityisen paljon maadoittavia ruokia, juureksia ja kasviksia, joissa on maamineraaleja. (Lisätietoa kehoa maadoittavasta ravinnosta löytyy artikkelistani ”Kahdeksan kesäistä terveystekoa”.)

Suomalaisina olemme etuoikeutettuja saadessamme elää laajojen luontoalueiden lähellä. Edellä mainittujen terveysvaikutustensa lisäksi metsät vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua puhdistamalla pölyä, saasteita ja epäpuhtauksia, sekä sitomalla haitallisia kaasuja. Suomen pinta-alasta on edelleen yli 70% metsää tarjoten ihan jokaiselle kansalaiselle erinomaisen pakokeinon epäterveellisestä digimaailmasta hyvänolon juurille. Annathan sisäisen viisaasi johdattaa sinun polkusi metsään jo tänään!